Vihdoin koitti päivä, kun Puattinen pääsi vesille talven jälkeen. Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan ja aamulla seitsemän jälkeen meinasi pikkuisen hermoja kiristää.
Koko viikko odotettiin tätä päivää, jolloin päästäisiin viimeinkin korkkaamaan avovesikausi ihan kunnolla. Sotka oli sotasuunnitelma, sillä veneluiska oli jo viikko sitten sula. Heräsin neljältä ja kuuden jälkeen oltiin jo onnellisina matkalla. Että minä olin innoissani!
Kuulostaa erikoiselta, mutta Vappuaattona kello seitsemän Kuopion yksi harvoista sulista veneluiskista oli suosittu. Siellähän oli tuttuja veneenlaskupuuhissa ja päivän mittaan useampikin Puattinen lähti Puutossalmen luiskalta himojaan taltuttamaan. Kyllä meitä hulluja riittää.. Vähän oli vielä jäähilettä pinnassa ja sumuakin rutkasti, mutta ei haitannut. Pakko päästä kalaan.
Pakattiin kamat veneeseen ja sitten oltiinkin valmiita vastaanottamaan Ahdilta anteja. Laskettiin vene vesille ja kun starttasin moottoria, ei tapahtunut mitään. Otetaanpas uusiksi, unohdin varmaan jotain. Virrat päällä, vaihde vapaalla, joo, kaikki kunnossa. Käänsin avainta eikä vieläkään tapahtunut mitään. Mitä helkuttia Puattinen. Et kyllä hyydy nyt siihen, minun pitää kalastaa! Sain kuitenkin rämpätä avainta ihan rauhassa, ei inahdustakaan. Kaveritkin jo lähtivät rannasta Apajille.
Ei auttanut muu, kuin nostaa vene takaisin trailerille. Jospa sen saisi rannassa rassattua kuntoon. Kalakaveri heilui meisselinsä kanssa ristiin rastiin, mutta moottori oli hiljaa. Minulla alkoi vähän verenpaine nousemaan ja kauhea ajatus kotiinlähdöstä kummitteli mielessä. No, yhdellä meisselillä ei ihmeitä tehdä, kun viasta ei ollut mitään hajua. Suupielet alaspäin roikkuen tyhjennettiin vene ja ajettiin takaisin kaupunkiin.
Omassa pihassa alettiin tutkimaan missä vika mahdollisesti on. Minäkin niin tormakkana vieressä yritin auttaa, vaikka en ymmärrä moottoreista hölkäsen pöläystä. Google onneksi kertoi jotain ja lopulta naapurin viisas mies eli Happosen Seppo ratkaisi ongelman. Mitä minä tekisinkään ilman Seppoa, kaikilla pitäisi olla tuommoinen naapurin Seppo :)
Vika löytyi virtalukon takaa, sieltä oli rikkoontunut eräs osa. Puattisraukka luuli vaihteen olevan päällä eikä suostunut käynnistymään. Pienen remontin jälkeen kuulin sen ihanan pörpättävän äänen. Kaunis, kuin linnunlaulu. Tai oikeastaan paljon kauniimpi.
Vaille yksi oltiin toistamiseen ajamassa Sotkalle. Odotukset eivät olleet kovat, kyllähän siinä vielä joku osa ehtii hajota ennen vesille laskua. Kaikki kuitenkin meni tällä kertaa käsikirjoituksen mukaan ja puoli kahdelta oltiin vesillä. Ihanaa! Ja miten kuuma ilma siellä olikaan, lämpötoppapuku oli vähän liikaa..
Päivälle asetin yhden tavoitteen: päästä ajamalla takaisin rantaan. Airotkin siinä vieressä muistuttivat olemassa olollaan ja aamuinen moottorin hiljaiselo oli vielä tuoreessa muistissa. Kunhan vene toimii niin kuin pitää, niin ei kaloilla väliä. En tarvitse niitä tänään. Tämä saa olla testireissu veneelle, moottorille ja hermoille.
Eihän sitä kalaa sitten tietenkään löytynyt, mutta päästiin onneksi edes pikkuisen kokeilemaan. Alle kymmenessä metrissä ei näkynyt missään mitään, mutta kun mentiin syvempään, pientä kalaa oli joka paikassa. Päivän ainoa kalatapahtuma oli jäätävä tärppi kolmestatoista metristä aivan pohjasta.
Siellä ui pohjan tuntumassa silppua ja näin luotaimesta, että isompi kala oli alla. Laskin Kalarosvon ahvenen nahkaisen kevennetyn (ahvenen nahka muuten Sotkalta ;)) lähelle pohjaa ja melkein heti tuli tosi kova tärppi. Mikä lie mörkö. Kala ei tarttunut, mutta jigipyrstön pään se vei mennessään. Hyvä tietää, että kyllä siellä vielä jättiläisiä ui. Seppohan sai Sotkalta kahdeksan kilon kuhan joitain vuosia sitten, pitäisikö pistää paremmaksi? ;)
Mulla sotkan saldo tänään yks mittakuha ja kaks karkuutusta ja pari tärppiä.
Olitko tänään aamulla siinä rannassa lähdössä, kun me pakattiin venettä? Tosi hyvä, että löysit kuhan ja vielä mitallisen. Saako udella, että mistä syvyydestä ja mihin otti? Huomenna ois tarkoitus lähteä Sotkalle uudestaan :)
Lossilla tuli käyttyä vappua viettämässä ja heittelemässä. Vielä hiljaista oli mutt ei se pitkään tartte et veeneetönkin siitä jotain tavoittaa.
Kyllä sieltä rannaltakin on varmasti hyvät mahdollisuudet saada hyviä kaloja :) Kireitä siimoja kesälle!