Syksy saapui

Syksy on jännittävää aikaa tällaiselle kalastajalle, kuin minä. Ajatukset ovat päässä vähän sekaisin, sillä elo-syyskuu on huippuhyvää aikaa jigikalastajalle, mutta toisaalta kun olen henkeen ja vereen myös pilkkikalastaja, niin pääkopassa pyörii jigihommien lisäksi tasurihommat ? Mennään nyt kuitenkin tämä avovesikausi rauhassa loppuun ja aletaan sitten valmistautumaan jäiden tuloon. 

”Syksy on jigikalastajan kulta-aikaa.” Joo, muistan kun olen useampana vuonna noin tokaissut. Tämä vuosi on kuitenkin ollut erilainen verrattuna aiempiin vuosiin. Kalastus on ollut välillä todella haastavaa ja koko kesän ajan kuhat ja ahvenet ovat menneet tosi paljon välivedessä. Aiempien kesien kaltaisia kuha- ja ahvenmattoja ei ole näkynyt, vaan parvet ovat olleet paljon pienempiä. Ja välillä pohja on ollut tyhjä lähes kaikkialla. Olisi mielenkiintoista kuulla uistelijoiden kuulumisia tältä kesältä, että ovatko saaliit olleet parempia, kuin yleensä? Ainakin jigikalastajalla on ollut välillä vaikeuksia löytää kalaa pohjasta. 

Tämä syksy ei siis ainakaan vielä ole ollut mitään hurjaa kalan tulon suhteen. Tottakai on myös mahdollista, että olen onnistunut väistelemään ne isoimmat parvet. Onneksi tässä on vielä viikkoja hyvää jigausaikaa jäljellä, joten tilanne saattaa parantua. 

Minulla on ollut ihan mukavasti opaskeikkoja tilanteeseen nähden. Pelkona oli alkukesästä, että en saa yhtään asiakasta koko kautena, kun korona sotki mm. markkinointisuunnitelmat, mutta onneksi somen voimalla olen saanut varauksia kalenteriin. Haluan kiittää kaikkia veneessä olleita asiakkaita ja joka ikinen keikka on ollut mukava ja mieleenpainuva!

Minulla kalastus on niin lähellä sydäntä, että on tosi mukavaa nähdä, kun myös muut nauttivat siitä yhtä paljon kuin minä. Se on kyllä innostavaa puuhaa ja on ihanaa opastaa asiakkaita jigikalastuksessa alkuun. Olen nähnyt monta kalastuskärpäsen puremaa ja joillakin asiakkailla ostoslistalla on kalastuspäivän jälkeen ollut jigivapa, joillakin keulasähkömoottori ja yhdellä jopa Alutroll ? 

Kuten jo ylempänä sanoin, kalastus on välillä haastavaa. Ja niin sen täytyy ollakin, koska ei ihminen enää muuten voisi kehittää itseään kalastuksen saralla. Jos kalaa tulisi aina ja joka paikasta, eikö se olisi tylsää? Nyt kalat laittavat meidät ajattelemaan ja kokeilemaan uusia keinoja niiden löytämiseen ja saamiseen. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun kalareissun jälkeen mielessä ovat pyörineet kysymykset missä, miksi, miten? Ja kaikkiin kysymyksiin voi yleensä vastata samalla tavalla: en tiedä, en tiedä, en tiedä. Vaikka joskus kysymyksiin vastaukset keksisikin, kalastuksessa tarvitaan aina myös onnea. 

Viime viikolla meillä oli kolmen oppaan yhteiskeikka Kallavedellä eräälle yritysporukalle ja päivä oli olosuhteiden vuoksi erittäin haastava. Suurimmat haasteet kalastukselle asettivat tuuli ja aallokko, ja keli oli yksi pahimmista, missä olen Kallavedellä ollut. Kalastus ei onnistunut kuin hyvin harvoissa ja suojaisissa paikoissa, koska aallot yksinkertaisesti olivat niin isoja. 

Yritysporukka jakaantui kolmeen veneeseen ja he mittelöivät päivän aikana keskenään kolmen eri lajin suurimmista kaloista. Silloin oli onnea matkassa, koska satuin löytämään paikan, josta tuli kaikkia kolmea lajia (kuha, ahven, hauki) ja taitavien kalastajien ansiosta päivän isoimmat kalat nousivat meidän veneeseen. Tuurin merkityksen huomasi hyvin, koska monta paikkaa tuli kierrettyä ja kaikki olivat tyhjiä, mutta sitten sattumalta yhdeltä paikalta kalaa löytyikin.

Viime viikkojen aikana olen käynyt useiden asiakasryhmien kanssa kalassa ja laitan tähän alle kuvia kalareissuista. Kiitos kaikille kuvien henkilöille ??

Itse olen suunnannut vesille tutkimusmatkoille aina silloin, kun keikkoja ei ole ollut. Käväisin toisen kalastusoppaan eli Hiltusen Teemun kanssa Kallavedellä kalassa kolmisen viikkoa sitten ja päivä oli kalaisa ja tapahtumia riitti. Kalastusreissut muiden kalastajien kanssa voivat olla hyvin opettavaisia, koska ajatuksia vaihtamalla saa vinkkejä myös omaan tekemiseen.

Kyseisellä reissulla sain Teemulta hyvän jigivinkin. Teemulla oli K.P Baitsin Mud Minnow jigejä, joilla tuli lähes joka heitolla tapahtumia. Jigimalli oli minulle ihan uusi tuttavuus, joten päivän päätteeksi tilasin itsellenikin ison kasan kyseistä jigiä ja on kyllä ollut tehokas jigi sekä kuhalle että ahvenelle!

Syksyn tähän astisesti paras reissu tehtiin Juhan kanssa Virmasvedelle Karttulaan. Siitä järvestähän en ole saanut oikein koskaan mitään valtavia saaliita ja enemmän siellä olenkin käynyt pilkillä, kuin jigikalassa. Meidän alkuperäinen tarkoitus oli kalastella Rasvangilla, mutta koska Rasvangin anti oli aika vähäistä, etenimme pikkuhiljaa Virmasvettä kohti.

Kyllä Virmaallakin joutui muutaman tunnin ensin tyhjää luotaamaan ja se järvi on todella haastava pohjan muodoiltaan, koska niitä muotoja ei oikein ole. Tai ainakaan niitä muotoja ei ole karttaan piirretty. Moni syvyyskäyrä ei pidä siellä ollenkaan paikkaansa ja varsinkin talvella kalojen etsiminen on tosi vaikeaa, kun järvellä saattaa olla vain tosi pieniä syvyyden vaihteluita muutoin suht tasaisilla alueilla ja sitten kalat jostain syystä kerääntyvät esimerkiksi pieniin monttuihin. 

Kesällä veneellä kalojen etsiminen on tietenkin helpompaa, kuin talvella, mutta takeita löytymisestä ei ole. Tarvittiin taas sitä onnea, että luotaimen keilaan sattui ahvenparvi osumaan ja kerrankin oltiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ahvenet olivat mussuttamassa muikkua ja lopulta löytyi useita isoja ahvenparvia, mutta melko pieneltä alueelta.

Kalojen keskikoko oli tosi hyvää ja mukaan otettiin noin 30-35cm ahvenet. Keskipaino mukaan otetuilla kaloilla oli yli 350g ja kyllä sai monta päivää syödä siitä saaliista. Muikkuravinnolla ahvenet kasvavat nopeasti ja lihaviksi. 

Kallavedellä ahventen mahasta löytyy yleensä melko pientä kuoretta ja samoin kuhat ovat Kallavedellä usein kuoreen perässä, mutta eräällä asiakaskeikalla yksi kuha sylkäisi 15cm muikun, joten kyllä Kallavedessäkin on muikkuravintoa. Täytyisi vaan keksiä, että missä ne muikkuparvet liikkuvat, sitten voisi päästä vähän kartalle ahventen ja kuhienkin liikkeistä. 

Virmasvedellä GoPro oli kuvaamassa veneen laidassa, joten muutamat kalatapahtumat saatiin myös videolle. Video löytyy Youtubesta. 

Mehän käytiin muutama viikko sitten ahvenjahdissa myös Keiteleellä, mutta sillä reissulla ei oikein kohdekaloja löytynyt. Sen sijaan siimaa kiristelivät kuhat, mikä oli erittäin outoa, kun kyseessä on kuitenkin melko kirkas järvi. Jos lähtisin kuhajahtiin, niin Keitele ei olisi ensimmäinen eikä vielä kymmeneskään vaihtoehto kalapaikaksi. Kuhat hämäsivät minua monta kertaa luotaimen näytöllä, kun luulin niitä ahveniksi, mutta ei, aina ne olivatkin kuhia. Muutamia ahventapahtumia saatiin, mutta ei lähellekään mitään sellaista, kuin vuosi sitten. 

Keli oli tosi tuulinen ja kovan aallokon ja tuulen vuoksi vene jumahti rantautuessa erään saaren rantaan sen verran pahasti, että Juha joutui riisuuntumaan ja järvestä käsin irroittamaan veneen kallion päältä. Huh huh ? Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Ahvenista ei siis kuitenkaan tullut sattuneesta syystä oikein kuvia otettua (tyhjästä on paha nyhjästä), mutta näteistä maisemista kyllä ? 

Järjestän Facebookin puolella Fish me luck sivulla ison jigiarvonnan ja sunnuntaina arvotaan yksi onnellinen voittaja. Jigejä on montaa mallia ja väriä, ja niistä riittää testattavaa varmaan vuosiksi eteenpäin! Käykäähän osallistumassa, pääset arvontajulkaisuun kuvaa klikkaamalla.