Vaikeaa on ahvenen kalastus ollut viime aikoina, mutta nyt kun on pitkästä aikaa saanut mahan täyteen savuahvenia, niin jaksaa kirjoitella viikonlopun kuulumisia blogiin :)
Lauantaina oli tosi tuulinen keli. Tuuli oli seitsemää kahdeksaa metriä sekunnissa ja puuskissa reilusti yli kymmenen. Vaikka meidän vene onkin tosi vakaa ja leveä, ei kovassa tuulessa ja aallokossa ajaminen ja kalastaminen ole mitään herkkua. Olen pitänyt juuri tuota 7-8 metrin tuulta vielä kohtuullisena kalastukseen ja uskallan niillä tuulilla järvelle lähteä, mutta mikäli tuulet ovat kymmenen hujakoilla tai yli, keksin jotain muuta tekemistä kalareissun sijaan :)
Tuulisella kelillä valitsen järven aina tuulen suunnan mukaan ja pyrin etsimään pienehkön järven, jossa tuuli ei pääse hurjistumaan ihan hirvittäväksi. Esimerkiksi Suvasvesi olisi ihan toivoton kalastettava kovalla tuulella, kun siellä ei ole saaria ollenkaan. Sotkanselkäkin on aika paha, vaikka se ei mikään iso alue olekaan. Ihmeellisen kovasti sinne kuitenkin aina tuuli käy.
Lauantaina tuuli lounaasta ja Kotkatvesi oli juuri sopivan kokoinen järvi tuulisen päivän kalareissulle. Niinpä törötimme Jännevirran veneluiskalla heti aamusta :)
Jännevirran uusi silta valmistuu pikkuhiljaa
Viime aikoina ahvenparvien löytäminen on ollut haasteellista, mutta kuhia taas tuntuisi olevan joka paikassa. Sama kaava jatkui Kotkatvedellä. Olen mennyt monta kertaa lankaan tänä kesänä, kun kuhat ovat tekeytyneet ahveniksi. Oikeasti kuhaparvet alkavat olla isompia kuin ahvenparvet ja se jos mikä on outoa. Ennen vanhaan se oli toisinpäin.
Kuhia ne nämäkin olivat, vaikka muuta toivoin
Tänä kesänä olen keksinyt hyvän kikan kuhien tunnistamiseen, kun meillä on plotterissa Sonarchart live, eli karttakortille piirtyy koko ajan reaaliaikaisesti oikeat syvyyskäyrät veneen alta. Yleensä etsin kalaa selkäpateilta, sillä ne ovat osoittautuneet ihan tehokkaiksi kalapaikoiksi.
Kun ajan patin yli, niin patin korkein kohta on kuhien lempipaikka. En tiedä mikä niitä kuhia siinä patin laessa kiehtoo, mutta 99% patin päältä löytyneistä kaloista on ollut kuhia. Sitten taas ahvenparvet ovat löytyneet patin reunoilta eli ei niin tasaisilta alueilta, ennemminkin penkoista.
Kotkatvedeltä emme löytäneet yhtään ahventa selkäpateilta tai edes niiden penkoista, sillä kuhat olivat vallanneet ne alueet. Kuhaa oli älyttömän paljon ja ei kai tässä pitäisi valittaa, kun kalaa on sentään löytynyt, mutta kyllä tämä on alkanut vähän turhauttamaan. Savo on kuhankalastajan unelma-alue, ei täällä taida olla yhtään järveä, josta ei kuhaa löytyisi (no Virmasvesi tietysti, mutta se ei minulle ole antanut mitään muutakaan).
Eli aika vaikeaa täällä on ilman kuhasaalista jäädä, vaikka tottakai on päiviä, että kala ei vaan syö, mutta jos jigikalastaa koko kesän näillä vesillä, niin kuhan saanti on varmaa.
Kotkatveden kuha
Huomatkaa kuhan söpö töpöhäntä
Minua on kehotettu menemään matalaan etsimään ahvenia. Viikko sitten ahvenia löytyikin jo hieman ja nyt viikonloppuna Kotkatvedellä muutaman kuhapaikan jälkeen menimme kaislikon viereen nakkelemaan jigejä. Jos ahven ei ole selkäpateilla, niin turha sitä on sieltä etsiä.
Ensimmäinen heitto kaislikon reunaan antoi heti ahvenen ja katsoimme Juhan kanssa toisiamme ihmeissämme. Oliko järkeä kiertää puoli päivää kuhapaikkoja? Olisi vaan pitänyt kuunnella viisaampia ja tulla suoraan matalaan.
Ahvenia napsui joka heitolla ja ei se ahvenen koko mitään erikoista ollut, mutta suurin jigiin tarttunut raitapaita oli kuitenkin 32cm. Oli hienoa seurata, kun kala tärppäsi jigiin ihan kaislikon reunassa ja sitten kun kalan kelasi veneen vierelle, niin kalaa seurasi iso parvi muita ahvenia. Sama ilmiö kuin viikko sitten.
Shaker Baitsin pinkki Huntershad oli lauantaina eniten ahventen mieleen
On se vaan jotenkin tosi hankalaa mennä kalastamaan sokkona kaislikon viereen, kun on tottunut siihen, että luotain näyttää koko ajan kalatilanteen ympäriltä. Ehkä minä olen uusavuton, kun en meinaa osata kalastaa ilman elektroniikkaa, mutta jotenkin se vaan on mukavampi ensin bongata kalat luotaimesta ja sitten kokeilla saada ne ?
Lentokenttä oli vieressä =)
Ahvenia oli kaislikon kupeella paljon ja kun ajelin matalikon edustalla, niin välillä luotain lähes sekosi, kun veneen alla oli niin hirveästi ravintokalaa. Tai ainakin epäilen sitä pikkukalaksi, ihan todella paksu silppumatto ”lattiasta kattoon” ja eipä siinä tarvitse ahvenen muuta tehdä, kuin pitää suu auki, niin saa mahansa täyteen.
Mitähän pikkukalaa lie?
Myös kuhia oli parven alla nautiskelemassa ravinnosta
Kaislikon edusta oli juuri tuulen puolella ja koska tuuli oli koko päivän todella kova, niin ehkä se oli työntänyt pikkukalamassat matalikon edustalle ja ahvenet olivat tulleet siihen silpun perässä. Päivän aikana saatiin muutama kriteerit täyttävä ahven ja mukaan lähti myös ruokakuhia, koska vaikeaa sitä on ilmaisesta ruuasta kieltäytyäkään. Kyllä kuhaa kannattaa nyt syödä, sillä talvella kuhafileestä on ihan turha haaveilla.
Lauantain isoin kuha oli 52cm
Vene oli taivasankkurissa ja vaikka aallokko oli välillä tosi kova, niin on se MG tarkka pitämään veneen ”kurissa”. On niin mukava kalastaa, kun enää ei tarvitse kirota naruankkurin ainaista ”väärää kohtaa” ja veneen puolelta toiselle seilaamista.
Tässä oltiin parkissa ilman ongelmia
Lauantai-iltana aallokko ei ollut enää niin kova
Lauantaina olin Ahdin suosikki, sillä sain kaikki ruokakalat yhtä ahventa lukuunottamatta =D
Sunnuntaiksi keli tyyntyi ja sääennuste näytti ihan uskomattoman hyvää kalakeliä: puolipilvinen taivas ja tuulet vain pari metriä sekunnissa. Totuus oli kuitenkin jotain ihan muuta. Ei ollut tuulenvireestä tietoakaan ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta. Lämpötila oli muka vaan 20C, vaikka meillä valui hiki noroina. Ehkä ennemminkin 120C. Kyllä muuten paikat paloi ja nyt en tarkoita kalapaikkoja, terveisin punakorva ?
Halusin lähteä pitkästä aikaa tsekkaamaan Hirviselän ahvenmestat, sillä ne ovat toimineet hyvin syksyllä. Oli mielenkiintoista nähdä, onko ahventa niillä normaaleilla 6-8 metrin paikoilla selkäpattien penkoissa vai ovatko myös Hirviselän ahvenet menneet matalaan. Hirviselällä on muutama kalapaikka, joita voisi sanoa varmoiksi kalapaikoiksi. Minusta tuntuu, että niistä on tullut aina kalaa, kun on käyty niillä.
Hirviselkä here I come
Mentiin heti aamusta ensimmäiselle varmalle paikalle ja lopulta siinä vierähti neljä tuntia. Kalaa oli ?
Mitäs täältä löytyykään?
Ihania ahvenia, kylläpä oli ikävä kunnon parvia
Kerrankin patti, jota kuhat eivät olleet vallanneet, vaikka toki myös sen patin korkeimmalla kohdalla oli kuhien leiri.
Tuttu näkymä kaikilta selkäpateilta tänä kesänä: kuhamatto
Onneksi tilaa oli kuitenkin jätetty ahvenillekin ja en ole koko kesänä nähnyt niin paljoa ahvenia, mitä sunnuntaina. Tai se yksi reissu oli alkukesästä, kun laskuri nakutti muutamassa tunnissa 170 ahventa, mutta sunnuntain ahvenmäärä patilla oli varmaan samaa luokkaa. Veikkaan, että siinä oli ahventen sukukokous.
Kalojen keskikoko ei ollut taaskaan mitään järisyttävää, mutta ei täysin minikokoistakaan. Suurimmat olivat reilu 30cm ja savukalaa saatiin mukaan. Kaikki ahvenet tulivat 6-8 metristä.
Juhalla oli yhdessä vaiheessa pikkuahven jigissä kiinni ja ihmettelin, että mitä se ukko alkoi vauhkoamaan. No ahveneen oli tarrannut isompi kala kiinni ja se paljastui haueksi. Hauki ei päästänyt otetta irti vaan syöksähteli veneen vierellä ahvenpoloinen suupielessään.
Veteen tuli kunnon pyörteet, kun hauki vei siimaa
Odotin koko ajan, että milloin hauki irtoaa, sillä se ei ollut missään kiinni. Se pysyi siiman päässä ainoastaan pitämällä ahvenesta lujasti kiinni. Olen kuullut vastaavia tarinoita ennenkin, mutta koskaan en ole omin silmin sellaista nähnyt.
Hauella on ahven suupielesssä
Ihmeellisintä asiassa on se, että saatiin hauki haaviin asti ja se oli kooltaan neljän viiden kilon luokkaa. Hauki irroitti otteensa ahvenesta heti haaviin jouduttuaan ja ahven poloinen joutui aikamoiseen hullunmyllyyn viimeisinä hetkinään.
Ahvenen kylkeen tuli pahat jäljet hauen hampaista, joten siltä piti kääntää niskat nurin, mutta toisaalta taas veneen vieressä nakottanut lokki oli hyvin kiitollinen meidän ratkaisusta, kun nenän eteen tuli päivällinen kuin Manulle. Luonnon kiertokulku.
Voi raukka, mihin käsittelyyn jouduitkaan
Me nähtiin neljän tunnin aikana useampaan kertaan pintasyönti ja pieniä kaloja pomppi pinnassa, kun ahvenet ajoivat niitä takaa. Samalla lokit ja tiirat olivat kyttäämässä lähistöllä, jotta ehtivät nappaamaan pikkukalaa pinnasta.
Linnut hurjina
Mitähän pikkukala oikein oli, kun näin muutaman kerran pienen kalan linnun suussa ja veikkaisin kalojen kooksi ehkä vain 5-7cm. Kenties siksi sunnuntaina toimi tosi pienet jigit parhaiten, vaikka isompiakin jigejä tuli kokeiltua.
Jouduttiin lähtemään kotiin jo iltapäivällä, kun ihan hirvittävän kokoinen sadealue oli tulossa Kuopiota kohti. Eihän sen pitänyt sataa ja siksi sadevaatteitakaan ei ollut mukana, joten litimärkänä kalastus ei houkutellut. Keli myös muuttui hetkessä tosi kylmäksi, kun aurinko meni pilveen ja alkoi tuulemaan. Kyllä siinä hiki kuivui aika nopeasti. Syksy tuli kolmessa minuutissa.
Hurautettiin Pirttilahteen ja mentiin kotiin odottamaan sadetta, jota ei koskaan tullut. Pyh, minä sanon noille ennusteille.
Ruokakalat jalostuvat savukaloiksi, nam
Ahvenet suolaantumassa kuumassa suolavedessä
Onnittelut hienoista saaliista!
Kuhaa tulee ja tulee..
Olen sitä ottanut pakkaseenkin reippaasti sillä rasvattomana kalana se kestää hyvin pakastusta.
Saa syksyn mittaan monet hyvät sapuskat kun kuhan saanti hiljenee roimasti.
Ahven on tosiaan mennyt matalaan nyt kun siellä lämpimin vesi.
kuhaa on tullut myös perinteisiltä haukimatalikoilta roimasti.
Joskus sattuu noita hauen hyökkäyksiä vieheessä rimpuilevan kalan kimppuun.
Youtubesta siitä aiheesta löytyy sätkäyttäviä videoita.
On myös kuva valtavasta hauesta joka pitää suussaan n.7kg viehehaukea…
Kiitos! Ja kyllä hauki on aikamoinen peto ?
Hei! Voisitko kertoa, kuinka tuo suolaustapa toteutetaan? Suolausaika, veden lämpötila sekä suolan ja veden määrä. Nyt on testattava, kun ahventa tulee niin hyvin.
Hei, kun kalat ovat savustumassa niin sillä välin kuumennan vettä, josta teen 10 prosenttista suolavettä. Suola liukenee kuumaan veteen hetkessä. Kun kalat ovat kypsiä, niin selkä- ja kylkievät irti ja kalat veteen. Itse pelkäsin alkuun, että kaloista tulee liian suolaisia, jos niitä pitää liian kauan, mutta ainakin kokonaiset n. 30cm ahvenet saavat olla ainakin 20 minuuttia. Kuhafileet olivat kymmenisen minuuttia.
Tuo on kyllä kätevä suolaustapa, kun suola menee kalaan niin tasaisesti.
Pitääpäs tuota suolaus tapaa ehdottomasti kokeilla, ei ole koskaan tullut ajatelleeksi että sen voisi noin tehdä. Meillä aina vain kalojen mahat tungettu täyteen suolaa ja jätetty imeytymään ja sitten savustettu, se kyllä jättää osan kalasta ihan suolattomaksi ja mahan ympärystö taas ihan överisuolainen.
Haukeakaan ei kannata unohtaa ruokakalana, noin iso tietty kannattaa päästää jatkamaan sukua, mutta semmoiset 2-3 kg kokoiset on hyviä. Reseptiksi suosittelen soijahaukea, löytyy hyvät ohjeet googlaamalla. Samainen resepti on kyllä hyvä myös ahven ja kuha fileille.
Itsekkin koin viime vuoden kesänä matalan veden ahvenen kalastuksessa pienen ahaa elämyksen kun kaveri pakotti menemään pieneen ja matalaan sisälahteen johon meni vain veneen mentävä ruopattu väylä, mutta kuinkas ollakkaan se oli täynnä pannukarkeita ahvenia, tämä siis melkein tasan vuosi sitten elokuussa.
Silloin myös tuuli osui suoraan niin, että pintavesi sulloutui sinne sisälahteen, jolloin se oli täynnä pikkukalaa mitä ahvenet mättöivät urakalla, pinta-ajoja oli joka puolella.
Nyttenkin on tullut onnistuttua matalasta yhä enemmän kun tietää, että menee vain tuulen puolella ja etsii pikkukalat niin ahvenet eivät ole kaukana, tietty nuo selkäpakatkin tulee vielä koluttua, mutta matalassa kalastus jotenkin mukavempaa kun siihen on luottoa nykyään. Kovalla tuulella taas tuulen suojassa olevat niemenkärjet mihin tuuli synnyttää pintapyörteitä ovat olleet tuottoisia ja ei tarvitse keikkua ja huojua veneessä kovimmassa aallokossa.
Olisi kyllä myös hienoa nähdä joku yhteistyöprojetktivideo tai muu vastaava Kalastajan kanavan kanssa.
Huh, tulipas tästä pitkä.
Hei, kiitos pitkästä viestistä, kyllä tänne kommenttikenttään mahtuu pitkätkin viestit ?
Haukia tulee silloin tällöin otettua, mutta oikeastaan vain talvella kylmän veden aikaan. Ehkä siksikin, kun silloin niitä kuhia ei yksinkertaisesti tule ja jos haluaa jotain kalaa syödä, monesti se sitten on hauki ☺️
Kyllä minulla on jo lapsuudesta asti kokemusta, kun kalastettiin mato-ongella ahvenia matalasta ja nytkin olen Juhalle sanonut, että jos me oltaisiin soutuveneen kanssa liikkeellä ilman luotaimia, mehän ilman muuta mentäisiin jonkun kaislikon tai karikon viereen ja takuuvarmasti saataisiin siitä ahvenia. Pitäisi itse vielä rohkaistua lisää kalastamaan niitä matalia paikkoja, nyt kun ei tarvitse varoa isoja kiviäkään, kun voi aina nostaa moottorin ylös ja ajella keulashkömoottorilla. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kyllä ne jotkut parvet edelleen ovat syvemmissäkin vesissä. Vielä kun keksisi syyn siihen, että miksi kaikki ahvenet eivät mene matalaan. No pikkuhiljaa tässä vuosien varrella informaatiota kertyy ?
Kokeile ahvenen seljällään savustusta.
Paluuta entiseen kylki malliin ei ole.
Hmm, kuulostaa mielenkiintoiselta. Minkälainen ero niissä sitten on kyljellään savustettuihin? Täytyy testata ensi kerralla, jos muistan ? Ja jos saan vielä joskus kaloja ?
Kyllä kuhafilettä voi talvellakin syödä, viime talvena pilkillä 98 kuhaa.
Olisikin joku noin hyvä kalapaikka, ennen vanhaan Sotkalta saatiin tasurilla kuhia talvella, mutta vaikeaa on ollut viime vuosina..
Sunnuntaina käytiin mekin jigittelemässä. Eipä oikein ollut nyt kalaonni myötä, meidän vakkarikalastuspaikalla oli jotkut hemmot just heittelemässä ja piti mennä toiseen paikkaan. No, Ukkeli sai kuhan ja se otettiinkin, pakastimeen siitä tehtiin fileet. On ihan kiva kun on saanut nyt pakastimeen kalaa edes vähäsen :). Haukeahan nyt toki tulisi lähes aina, mutta sitä en aina tahdo ottaa. Joskus savukalaksi kyllä. En tykkää sen limaisuudesta ja hajusta. Kerran laitettiin se mökillä jääkaappiin pussissa ja juustoonkin oli tarttunut sen kalan haju :(. Yäh. Nykyään laitan kolme pussia päällekkäin ja hauki laitetaan erilliseen kylmälaukkuun kylmäkallejen kera.
Kiva kuulla :)
Kannattaa joskus kokeilla haukipullia, sekaan pekonia ? Itse kyllä tykkään hauesta, mutta silloin kun me haukia otetaan, ne on ”selkähaukia”, eli pyydetty jostain syvemmistä vesistä. Joskus olen kuullut, en tiedä onko pelkkä urbaanilegenda, mutta että hauet maistuisivat enemmän mudalle tms. jos pyytää ne matalista rantakaislikoista, joissa niillä on erilainen ravinto kuin selkävesillä. Voisiko sitten hajuunkin vaikuttaa ? Minulle ei ole koskaan sattunut pahan hajuista haukea ja kyllä hauki ruokakalana on aika lähellä ahventa ja kuhaa, välillä jopa maukkaampikin, kuin mieto kuha ☺️ Itselle ongelmana on aina se y-ruoto ja se on myös syy siihen, miksi hauki päätyy niin harvoin kylmälaukkuun ?
Morjensta Riina. Haukihan on loistava ruokakala, ainakin viileän/kylmän veden aikaan. Käsittelyyn muutama vinkki joilla itse olen saanut hauen maistumaan entistä paremmalta: Pyynnin jälkeen normisti verestys, sisälmykset pois ja sitten nahattomaksi fileeksi. Joskus näkee rannoilla ihmisten laittavan avatun hauen kokonaisena tiiviiseen muovipussiin jossa se hauen lima pääsee puhtaaseen lihaan, tämän jälkeen liha onkin sitten kamalan makuista. Marinadivinkki hauelle: Nahatonta filettä (ruodoton tai ruodollinen), öljyä, grillimausteseosta, sitruunan mehua, vähän sokeria ja suolaa maun mukaan. Yön yli marinointia ja sitten pannulle paistumaan.
Kyllä tuota kuhaa alkaa olla järvet niin väärällään, että luulisi jossain vaiheessa yleistyvän myös pilkkisaaliissa?