Miksi toivoinkaan kovia pakkasia, niitä on nyt piisannut ihan liikaa. Alkaa jo rakas harrastus kärsimään, kun ei pääse jäälle. Mittari on näyttänyt kahta-kolmeakymmentä viimeiset kymmenen päivää ja minä raukka olen nyhjöttänyt sisällä. Ei vaan ole kärsinyt lähteä itseään palelluttamaan ja kairakin temppuilee kovilla pakkasilla.

Minulla on Mora Nova käytössä nyt kolmatta talvea ja olen kyllä tykännyt siitä hirveästi. Niin kevyt kairata, että sujahtaa nopeasti läpi paksummastakin jäästä. Yksi huono puoli siinä kuitenkin on, terä nimittäin jäätyy kovilla pakkasilla eikä kairaamisesta meinaa tulla mitään, kun terä pyörii tyhjää. Päätin sitten hankkia kakkoskairaksi Moran jo tuotannosta poistuneen mallin, Expertin. Expert Pro:ta myydään vielä, mutta tuo perusmalli on poistunut. Jouduin siis etsimään kairan käytettynä ja minulla kävikin hyvä tuuri, kun laitoin paikalliselle kirppikselle ilmoituksen. Melkein heti soitti setä muutaman kilometrin päästä, että täälläpä olisi. Kaira oli uudenveroinen ja vain muutaman kerran käytetty. Tein siis ehdottomasti siitä kaupat.

Tänään sää vihdoin lauhtui sen verran, että päästiin pilkille. Lumisadetta oli luvattu koko päiväksi, mutta joskus se saattaa tehdä ahvenista ahnaita. Toiveikkain mielin siis jäälle. Tällä pilkkikaudella minulla on edelleen se ahven saamatta, joten siinä tavoite päivälle. Kyllä nyt yksi ahven aina tulee, helppo homma.

Ilmoja pidelly. No sitä saa mitä tilaa, eikös me pakkasia toivottu? Säätiedotukset lupaavat päivä päivältä kylmempää ja juuri luin, että jopa -40C tulossa Suomeen. Heh, kyllä voi pilkillä tippa jäätyä nenän päähän :)

Toissapäivänä lähdin etsimään tavoitekalaa eli ahventa. Paikat olivat aika vähissä, kun Kallavedelle ei vielä uskaltanut mennä ja lammet ovat vähän tylsiä. Lammelle oli kuitenkin lopulta pakko suunnata ja valittiin joku pieni random lampi Savosta. Enhän minä sieltä mitään saanut, pari tuntia jaksoin pilkkiä tyhjää ja sitten oli pakko lähteä kotiin. Sormet olivat sitä paitsi ihan jäässä.

[caption id="attachment_1474" align="alignnone" width="1024"] Lampi Toivalassa[/caption]

Pilkkikausi 2015-2016 on startattu tänään, vielä ehdin tämän vuoden puolella jäälle :) Monen viikon kammottava pakkoloma kalastuksesta on ohi, oli se tuskaista aikaa..

Aurinko nousee aika myöhään, joten ei kehdattu kovin aikaisin lähteä pilkille. Pimeääkin siellä olisi ollut. 'Yhdeksältä jäällä' kuulosti hyvältä. Eilen laitettiin viimeiset pilkkikamat valmiiksi, joten aamulla tarvitsi tehdä vain eväät. Heräsin malttamattomana jo kuudelta ja aika levottomasti taisin nukkuakin koko yön. Kaikki ihanat pilkkimiseen liittyvät asiat pyörivät mielessä.

Kyselin eilen kuopiolaisilta turvallisia pilkkipaikkoja lähialueilta ja Kolmisoppi sai suosituksia. Siellä oli ollut jo 8cm jäätä, joten Ursuit ja kelluntatakki päällä sekä naskalit kaulassa sinne uskaltaisi mennä. Melko hiljaista siellä oli kuulemma ollut saaliiden suhteen, mutta minulle ensimmäisenä pilkkipäivänä riittäisi kaikki pilkkimiseen liittyvä oheistoiminta eikä kaloilla olisi niin väliä.

Onhan se mukavaa, että tasureita on tilanteeseen kuin tilanteeseen ja järvelle kuin järvelle, mutta suuressa määrässä on myös omat hankaluutensa. Kaupoista ei meinaa löytyä tarpeeksi suuria rasioita, joihin saisi mahdutettua kaikki kalassa mukana kulkevat tasurit.

Olen pähkäillyt säilytysongelmaa jo jonkin aikaa ja ehdin jo hankkimaankin pari rasiaa. Kotona tasureita niihin asetellessa tajusin, että eihän niihin mahdu läheskään kaikki. Haluaisin rasioita olevan maksimissaan kaksi, ettei menisi pasmat sekaisin "tosi tilanteen" ollessa päällä eli silloin kun joku körmy on juuri uimassa oman avannon ohi.

[caption id="attachment_1401" align="alignnone" width="1024"] Sittenkin liian pieni[/caption]

Ja minä odotan eteisessä pilkkivaatteet päällä ja pilkkireppu selässä jäitä. No melkein. Keli ei ole ihan sitä, mitä yleensä joulukuussa. Kyllä tämä vähän tuntuu suolan hieromiselta haavoihin..

Nyt alkaisi olla hankinnat tehty tulevaa pilkkikautta varten. Jos ei tänä talvena tule isoja köllikkäkaloja, niin sitten on kalastajassa vika. Joku saattaisi sanoa minua jo himohamstraajaksi, mutta totuus on se, että jokaista tasuria tarvitaan joskus. Välillä pitää olla pientä, välillä suurta. Välillä painavaa, välillä kevyttä. Toisena päivänä toimii luomuvärit, toisena vain ärsyvärit. Kas näin omia hamstrauksia voi selitellä parhain päin ;)

Hankin aiemmin syksyllä yhden Kalapelen Nulikka-kevennetyn ja tykästyin siihen heti. Leinon Pekka, joka tasureita valmistaa, laittoi minulle testiin vielä muutaman luomuväritteisen Nulikan. Sain myös Kuhapeli-nimisen tasurin, joka on hieman Nulikkaa suurempi. Nulikan mitat ovat 8,5cm/15g ja Kuhapelin 10cm/18g.

Nyt kun vene on saatu talviunille, niin voisi vähän muistella kesää 2015 kalastuksen saralla. Tämä kesä tosiaan oli ensimmäinen kunnon kalastuskesä, sillä saatiin ikioma vene hankittua. Muistattekin varmaan Vene Puattisen.. 

Tähän kesään asti kalastus tapahtui rannoilta käsin ja muutenkin kesäkalastusharrastus on vasta kolme vuotta vanha. Ostin ensimmäisen virvelini nimittäin vuonna 2013. Siihen asti kesäkalastelut olivat niinkiin alkeellisella tasolla kuin mato-onginta :) Pientä kehitystä on siis kieltämättä tapahtunut. Nälkä kasvaa syödessä ;)

Oman veneen hankinta on aina ollut tosi kaukainen haave, sillä oma epävarmuus ja taitamattomuus olivat esteenä. Ajateltiin, että ei me ikinä opita ajamaan veneellä tai löydetä kalapaikkoja. Kun pilkkikausi alkoi viime keväänä väläytellä loppumistaan eikä kalastushimo ollut yhtään laantunut talven aikana, veneen hankinta alkoi houkuttelemaan ihan tosissaan. Olisipa mahtavaa päästä pilkille myös kesällä...