Viikonloppu oli taas aika tuulinen, joten sehän haittasi kalastelua melko paljon. Perjantaina sain kutsun uisteluveneeseen ja suuntana oli Suvas. Lauantaina siellä oli kisat, joten perjantaina oli treenipäivä ja pääsin taas tutustumaan uisteluun. Pikkuhiljaa se tuntuu koko ajan mielenkiintoisemmalta harrastukselta :)

Olen kuullut juttua Suvaksen mahtikaloista ja lohiakin sieltä on kuulemma lähiaikoina noussut. Kyllähän se jännitti lähteä sinne ja henkisesti jo varauduin lohen kanssa taisteluun. Tuuli oli pahin ikinä, mitä olen vesillä ollut. Ei olisi meidän Puattisella tullut mitään. Sen verran lensi aaltojen myötä vettä "konepellille", että Puattinen olisi ollut litimärkä välittömästi. Onneksi uisteluvene oli sen verran iso, että uistelu sujui tuulesta huolimatta hyvin. Paukkuliivit kyllä viritettiin jokainen päälle, sillä riski laidan yli lentämiseen oli iso :)

Jos keli oli huono, niin kyllä oli kalantulokin. Muutama noin kiloinen hauki kävi päivän (!) aikana veneessä ja epäilin niitä Suvasjuoruja höpöhöpöjutuiksi. Jos olen uistelugurun kanssa Suvaksella ja kylmälaukussa ei päivän päätteeksi ole mitään, voiko se johtua muusta kuin tyhjästä järvestä.. Vai minun huonosta karmasta.

Kello herätti tänään viideltä ja Sotka kutsui. Tuuliennusteet näyttivät kerrankin nollaa.

[caption id="attachment_649" align="alignnone" width="576"] kuvakaappaus www.ilmatieteenlaitos.fi[/caption]

Menomatkalla tien vierustoilla oli epäilyttävän paljon sumua ja mieleen hiipi perjantainen kaikkien aikojen sankin sumu Kallavedellä. Olisikohan Sotkalla yhtä paha tilanne.. Perjantaina sumu alkoi hälvenemään vasta kymmeneltä, sehän tarkoittaisi tuntikausien palloilua sumun keskellä. 

Sain eilen mahdollisuuden lähteä uistelugurun veneeseen päiväksi. En ole koskaan uistellut, joten odotin päivää innolla. Oli mukavaa päästä seuraamaan uistelua niin läheltä. Lähtö oli yhdeksältä ja ajoimme aluksi Puutossalmen suunnille. Koko Kallavesi vaikutti olevan paksun sumun peitossa, mutta matka sujui sumusta huolimatta hyvin. Koskaan en ole tuollasta sumua nähnyt, saati ollut vesillä sellaisessa kelissä. Vähän jännitti istua "etupenkillä", kun ikkunasta ei nähnyt kerrassa mitään. Onneksi veneessä oli tutka ja hyvä kuski :)

Ottipaikoille päästyä alkoi armoton show. Vapoja, siimoja, vaappuja, laukaisijoita, puntteja, plaanareita ja takiloita siellä täällä. Katsoin vaan huuli pyöreänä miten palaset loksahtelivat kohdalleen ja kohta oli veneen katolle viritetty rivi vapoja. Tuohon vaaditaan jo jonkin verran kokemusta, jotta saadaan kaikki nätisti järjestykseen.

Ei mennyt kauaakaan, kun ensimmäinen vapa ilmoitti kalasta. Minulle iskettiin vapa kouraan ja käskettiin kelata. En ollut koskaan edes koskenut uisteluvapaan, sehän oli valtava. Aloin sitten kelaamaan kalaa olemattomilla lihaksilla ja vaikka kala paljastui vain kilon haueksi, hauikset olivat maitohapoilla.

Pahoittelut lukijoille siitä, että blogin osoite on muuttunut pari kertaa. Ajattelin nyt asettua aloilleni ja tämä uusi osoite näyttäisi olevan helppo muistaa. Tästä lähtien kirjoittelen siis tämän osoitteen alla :)

Fish me luck löytyy edelleen Facebookista ja tykkäämällä sivusta, saat linkin uusimmasta postauksesta etusivullesi. Silloin tällöin lisäilen myös videoita YouTubeen.

Viikonlopulle on muuten luvassa aikamoiset kelit:

Kallavesi sai olla meiltä rauhassa viikonloppuna, sillä vaihtelun vuoksi käytiin testaamassa pari muuta paikkaa. Toinen niistä oli Sotkanselkä ja toinen Juurusvesi. Ei pidetä ketään jännityksessä saaliiden suhteen, heikkoa nimittäin oli. Tosi heikkoa.

Lauantain säätiedotus näytti puolesta päivästä alkaen vesisadetta, joka kestäisi iltaan asti. Päätettiin siis lähteä aikaisin aamulla, vaikka aika huonosti aamukalastelut ovat tulosta tuottaneet. Oltiin Puutossalmella ennen kahdeksaa ja ajettiin suosiolla ensin lossin läpi Kallaveden puolelle, sillä arvaatteko mitä? Sotkalla oli kova etelätuuli! Mentiin siis kuitenkin aluksi kotivesille, eli Kallavedelle.

Aallonmurtajat vaimensivat tuulta hyvin ja Kallaveden puolella keli oli ihan toista maata. Ehkä tuulinen keli onkin kesäisin ihan normaalia ja tyyni sää harvinaista herkkua. Kun ei koskaan ole venettä omistanut, niin ei ole tullut kiinnittettyä huomiota järvien tuuliolosuhteisiin aiempina kesinä.

Melko kovasta tuulesta huolimatta lähdettiin tänään iltapäivällä kohti Kelloselkää. Aallokko oli taas tuttuun tapaan hirveä, mutta kun kieli keskellä suuta ajeli, niin perille päästiin. Koluttiin Kelloselkää ja käväistiin myös pikaisesti Pohjois-Kallaveden puolella.

Aiemmin viikolla kävin yhtenä iltana kalassa ja silloin keli oli niin jäätävä, että harvoin on pilkkireissuillakaan niin paljon paleltanut. Pohjoistuuli tuntui luissa ja ytimissä. Varakalakaverikin törötti kokassa huulet sinisinä. Ja saatiinko kaloja? Turha luulo.

Tänään varustauduin toppavaatteilla, kun muistelin aiempaa kalareissua. Eipä se sitten niin kylmää ollutkaan, kun tuuli puhalsi etelästä. Kesäkelit joka tapauksessa ovat menneen talven lumia :)