Nyt on pilkkikausi startattu Kuopiossakin. Alunperin olin sitä mieltä, että aloitan kauden sitten, kun Kallavedessä on kymmenen sentin teräsjää. No aika kului ja viikot vierivät. Pikkulammet jäätyivät hyvää vauhtia, mutta Kallavesi se vaan lainehti. Kaverit ympäri Suomen pistivät Facebookiin pilkki- ja saaliskuvia ja kun jo Etelä-Suomessa asti porukka juoksi pilkillä, oli minunkin pakko unohtaa se Kallavesi ja lähteä lammelle pilkille.

Lampipilkintä on vähän tylsää, siksi en varmaan ole siitä niin innostunutkaan. Lammen saa kartoitettua tosi nopeasti, ainakin isommalla porukalla. Jos kala ei syö, niin sitten se ei syö koko lammella. Kallavedellä ja muilla isommilla järvillä paikan vaihdos voi auttaa, jos syövää kalaa ei meinaa löytyä. Kelkalla voi hurauttaa vaikka kymmenen kilometrin päähän ja sieltä saattaakin sitten löytyä nälkäisiä ahvenia.

Nyt kuitenkin, kun isot järvet ovat vielä sulana, minulle kelpaavat ne lammetkin ?

Nyt on avovesikausi paketissa. Minulla oli kuukauden tauko kalastuksessa huonojen kelien ja kiireiden takia. No enemmän kyllä oli huonoja kelejä, kuin kiireitä ? Oli ihan hirveää olla kalastamatta niin monta viikkoa, meinasin tulla hulluksi tai tiedä vaikka tulinkin. Onneksi pääsin vielä kerran vesille Alutrollilla tänä vuonna. Nyt sitten toivon oikein kovia pakkasia seuraaville viikoille, olisi nimittäin tosi mukavaa päästä pilkille jo joulukuussa ☺️

Vene on odottanut pihassa viikkoja toimettomana. Emme halunneet laittaa venettä vielä talviteloille vaan odotimme sopivaa keliä, josko pääsisi tekemään pikapiston Kallavedelle. Tähän vuodenaikaan jokainen reissu on pikapisto, sillä valoisa aika on niin lyhyt. Auringonnoususta auringonlaskuun vain vähän yli kuusi tuntia, eihän siinä ajassa meinaa ehtiä kalastamaan ollenkaan.

Vihdoin säätiedotus näytti hyvältä ja koska auringolla ei ollut meille muuta tarjota, kuin se kuuden tunnin pätkä, päätettiin tarttua tarjoukseen. Pakkasta piti ennusteen mukaan olla kaksi, mutta mittari näyttikin -6C. Oli pakko pukeutua kuin pilkille konsanaan eli merinovillakerrasto, Ursuitin välipuku ja kelluntahaalari. Ei pitäisi tulla kylmä!

Viikko sitten pähkäilin talven tuloa ja sitä, että vieläköhän seuraavana viikonloppuna on kelejä kalastaa. No onneksi oli!

Käytiin lauantaina kalassa Etelä-Kallavedellä. Kottikärryjä ei tarvittu, mutta sitä ahvenen kalastuksen tärkeintä asiaa eli tuuria, tarvittiin. Onneksi oli onni myötä.

Täällä Savossa on jo yöpakkasia ja päätettiin lauantain kalapaikka vasta lauantaiaamuna, sillä meidän ensisijainen aikomus oli mennä Suvasvedelle. Siinä oli kuitenkin se pieni mutta, eli yöpakkasen mahdollisuus.

Kyllä oli kelien suhteen hieno viikonloppu! Taisi lokakuun lämpöennätyskin rikkoontua ja mikäpä oli kalastellessa, kun mikään paikka ei palellut ?

Muikun kutu taitaa olla lähellä, sillä Kallavedelle oli viikon aikana ilmestynyt kymmeniä verkkoja. Mutkittelin veneellä kuin jossain pujotteluradalla, kun verkkolippuja ilmestyi eteen melkein tyhjästä. Saa kyllä ajella tarkasti nyt ?

Meillä oli taas ahvenet mielessä ja alkuun yritettiin etsiä niitä uusista ja vähän erikoisemmista paikoista, joissa epäiltiin olevan muikkua liikkeellä. Ehkä ahvenet olisivat syömässä muikkua jossain?

Saatiin vihdoinkin vene moottorin korjauksesta kotiin. Kaiken kaikkiaan vene oli korjattavana vain kaksi viikkoa, vaikka aika tuntui vuodelta. Siitäkin ajasta suurin osa odoteltiin vakuutusyhtiön päätöstä (onneksi meillä oli vakuutus, huh). Kun päätös tuli, VML Sponsor laittoi veneen nopeasti kuntoon. Kiitos Pasi ja kumppanit!

Lauantaina suunnattiin pitkästä aikaa järvelle. Vedet olivat viilenneet alle kymmeneen asteeseen ja ilman lämpötilakaan ei paljon nollan yläpuolella ollut. Meinaako kesä vaihtua suoraan talveen? Haluaisin hyvin mielelläni muutaman viikon syksyn vielä tähän väliin, koska ahvenet kuulemma ovat syksyllä tosi nälkäisiä!

Lauantaina oli kovaa tuulta ja jouduttiin valitsemaan kalapaikat suojaisilta alueilta. Lähdettiin Pirttilahdesta Hietasalon suunnille ja pyörittiin siellä koko päivä.

Blogissa on ollut viime aikoina hiljaista, sillä en ole päässyt kalaan. Harmittaa tosi paljon, kun vapaa-aikaa ei olekaan voinut käyttää kalastukseen, vaan on pitänyt keksiä jotain muuta aktiviteettia. No onneksi on syksy ja sieniaika, mukavaahan se on metsässä samoilukin.

Kalastus siis on tauolla minusta riippumattomista syistä. Syyttävä sormi osoittaa Juhaa, sillä hän ajoi veneen moottorin kiveen :( Vene on nyt huoltoliikkeessä ja tarkasta korjausaikataulusta ei ole tietoa. Toivottavasti vielä tänä syksynä ehtisi järvelle. Juha kävi kaverinsa kanssa kalassa kun itse olin vaeltamassa ja niin vain oli Kallavedeltä löytynyt karttaan merkkaamaton kivi.

Mielessä pyörii isot ahvenet, jotka ovat parveutuneet ja odottavat minua, mutta täällä sitä ollaan rannalla ruikuttamassa. Ei auta itku, täytyy vaan toivoa, että vene saataisiin kuntoon mahdollisimman pian.