Kalastus on ihanaa! En voi uskoa miten hyvin nämä muutamat viime viikot ovat kalastusrintamalla menneet. Kyllä tuuri on ollut kohdallaan ja Ahti hyvällä tuulella.
Viime viikolla pyysin pari kaveria Kallavedelle mukaan ja lähdettiin etsimään ahvenia ja kuhia. Tuuli oli tosi kova ja puuskissa 11 metriä sekunnissa. Lähdimme kalaan neljältä ja tuulen piti tyyntyä iltaa kohden. Kalastettiin alkuun suojaisempia paikkoja, mutta tuulen hieman tyynnyttyä siirryimme Hirviselälle.
Mukana veneessä olivat Jyri ja Jarno, joista Jyri ei ollut koskaan saanut jigaamalla kaloja. Tavoitteena oli siis löytää edes jotain, että saataisiin siimat kireiksi.
Alkuun kierrettiin pari tuntia tyhjiä paikkoja ja alkoi pelottamaan, että eikö me tosiaan saada kaloja tänään. Onneksi tuuliolosuhteet muuttuivat sen verran, että päästiin siirtymään Hirviselän tutuille pateille, joissa kaiken järjen mukaan pitäisi olla kaloja.
Melko pian löytyikin aktiivisia ahvenia, ja raitapaitoja alkoi nousta veneeseen. Kalojen koko vaihteli, mutta seassa oli myös hyvää fileahvenkokoa. Jyri sai elämänsä ensimmäisen jigikalan, joten apina oli pois selästä.
Jyri ja Jarno onnellisina =D
Ilta jatkui ahvenia nostellen ja aina kun parvi katosi tai passivoitui, pienellä 10-20 metrin siirtymällä löydettiin taas syövää kalaa. Rakastan keulasähkömoottoria ja kyllä MG sai paljon kehuja illan aikana ? Siinä tuulessa kalastaminen olisi ollut täysin mahdotonta tavan ankkurilla.
Myöhemmin illalla vaihdoimme paikkaa ja löysimme myös kuhia. Kuhat olivat pieniä, mutta oli kiva juttu, että Jyri sai myös ensimmäiset jigikuhansa.
Jyri kokeili myös vertikaalijigausta ja hyvinhän sekin luonnistui =)
Sain keväällä sähköpostia Leharilta Virosta ja hän kysyi voisimmeko mennä joskus yhdessä kalaan. Sanoin, että mikä ettei, mutta koska asumme Kuopiossa, sinun pitää matkustaa tänne.
Sovimme ajankohdan ja perjantaina Lehar saapui viikonlopuksi Suomeen. Hän oli kalastanut Suomessa vain kerran aiemmin ja sekin oli talvella, joten Savon jigijärvet olivat hänelle ihan uusia ja tuntemattomia. Virossa hän kalastaa erilaisissa paikoissa.
Koska viikko sitten saimme Juhan kanssa hyvin kalaa Riistavedeltä, päätimme viedä Leharin lauantaina samaan paikkaan. Olisi mukava näyttää minkälaista antia Savon järvet voivat parhaimmillaan tarjota jigikalastajalle ja siinä suhteessa Riistaveden suunta tuntui varmimmalta.
Perjantai-iltana juttelimme jigivalinnoista ja väreistä ja annoimme Juhan kanssa omia suosituksiamme Leharille. Hän valitsi rasioistaan sopivan setin lauantain reissulle.
Perjantai-iltana hiottiin seuraavan päivän taktiikkaa
Pistettiin herätyskellot neljäksi soimaan ja aamulla lähdimme intoa puhkuen kohti Riistavettä. Säiden suhteen sattui uskomattoman hyvä tuuri, sillä vierailun ajankohta päätettiin jo kaksi kuukautta sitten. Ajankohta oli hyvä myös kalojen suhteen, sillä ne olivat tosi nälkäisiä ?
Kun saavuttiin kalapaikoille, ei tarvinnut heittää montaakaan heittoa, että ensimmäiset kalat saatiin veneeseen. Kello ei ollut vielä paljon, mutta oli täysin valoisaa, joten kalat olivat aktiivisia heti aamusta.
Ensimmäinen kalapaikka oli erään saaren päässä
Lehar ja uusi tuttavuus: suomalainen kuha :)
Päätavoite minulla on yleensä löytää ahvenia, mutta nyt viime viikkojen aikana on huomattu, että ahvenet ovat suht haastavia etsittäviä, sillä kuhaa on niin paljon. Siksi minulle oli lauantaina tärkeintä löytää kalaa ylipäätään, jos joku on matkustanut Virosta asti Suomeen kalastamaan. Kalastimme siis sitä, mitä oli tarjolla ja mitä löytyi helposti.
Ja kuhaahan löytyi helposti. Meillä kului lauantaina uskomattoman vähän bensaa, sillä kaloja ei tarvinnut etsiä. En ole koskaan nähnyt kalaa joka paikassa. Kuhia ihan oikeasti oli kaikkialla. Kiersimme selkäpatteja ja hieman joutui aina ajamaan pattia ristiin rastiin, jotta löysi kuhaspotin, mutta sitten kun se löytyi, siinä oli paljon kuhia.
Kuhia oli pateilla
Kalaa oli myös pattien penkoissa, lisäksi ravintokalaa oli paljon liikkeellä
Erikoinen päivä, sillä todella monen väriset ja kokoiset jigit toimivat
Saimme kuhaa varmaan kymmenestä eri paikasta, kaikki kuhat tulivat 5-7 metrin syvyydestä. Aamulla aloin huvikseen merkkaamaan kaikki kuhat laskuriin, jotta Leharkin saisi jotain tilastoa omasta Suomen reissustaan. Lehar mittasi kaikki kuhansa ja teki paljon havaintoja jigien, kalapaikkojen, tuulen ym. suhteen.
Aamulla emme vielä osanneet odottaa, että päivän aikana kuhia tulisi niin paljon
Lehar löysi myös pari haukea kuhien seasta
Puolen päivän jälkeen päätimme pitää tauon ja suunnata lähisaareen makkaran paistoon. Vilkaisin laskuria ja se näytti kuuttakymmentä. Huh huh, hieno päivä ja olin todella iloinen, että kalojen nälkä osui juuri lauantaille ☺
Tauko kesken päivän antoi mukavasti lisäpuhtia kalastukseen
Oijoijoi mitkä kelit
Tauon jälkeen jatkoimme kalastusta energisinä. Ajoin ihan uudelle kalapaikalle ja kuinka ollakaan, sekin oli täynnä kuhia ☺ Koska olimme saaneet kuhia niin paljon, halusin etsiä lisäksi myös ahvenia. Olimme juuri siirtymässä kuhapaikalta pois, kun näin luotaimessa jotain parempaa. Ajoin tuulen yläpuolelle, laitoin taivasankkurin päälle ja osoitin Leharille paikan, missä kalat olivat.
Heitimme molemmat samaan suuntaan ja saimme kumpikin tärpit. Ja molemmilla oli siiman päässä jotain isoa! Minä kelasin UL-vehkeillä kalaa veneeseen ja tunsin heti, että siiman päässä oli hauki. Kala spurttaili juuri niinkuin hauki ja sitä ei voinut olla tunnistamatta.
Luulin myös Leharilla olevan hauen kiinni ja pyysimme Juhaa haavin kanssa apuun. Pian Lehar sai kalan pintaan ja se olikin iso kuha! Unohdin oman haukeni ja aloin panikoida Leharin puolesta, sillä todellakin halusin hänen saavan sen kuhan veneeseen!
Juha pyöri haavin kanssa meidän välissä ja lopulta saatiin molemmat kalat haaviin, jossa ne sitten pötköttelivät vierekkäin. Niin mahtava tilanne, kun saatiin tuplatärppi ja molemmat kalat yhtä aikaa ylös.
Isoon haaviin mahtuu isoja kaloja :)
Minun hauki oli 91cm/4,3kg ja Leharin kuha 67cm/2,6kg. Molemmat kalat pääsivät luonnollisesti jatkamaan matkaansa mittauksen ja kuvien jälkeen.
Tuplatärppi
Uskomattoman upea kala!
Lehar aloitti ”suomalaisen jigikalastusuransa” hienosti =)
Päivän aikana en nähnyt luotaimessa yhtään ahvenparvea, mutta saimme kyllä ahvenia jonkun verran. Ahvenet tulivat sekaparvista, joissa oli sekä kuhaa, haukea että ahventa. Päivän isoin ahven sattui Leharin siiman päähän ja ahvenella oli mittaa 530g/38cm.
38cm ahven löytyi kuhaparven seasta
Illalla laskuri näytti kuhien määräksi 135kpl, mikä on ihan järkyttävä luku. Emme todellakaan lähteneet tekemään järvelle mitään noin hurjaa tulosta tai hampaat irvessä etsimään kalaa, vaan nauttimaan luonnosta, hyvästä seurasta ja uusista tuttavuuksista. Nälkäiset kuhat sitten kruunasivat päivän. Kuhat olivat selkeästi vallanneet ahventenkin paikat, missä lie isommat ahvenparvet olisivat sitten olleet… Emme osanneet etsiä niitä kuin tutuilta selkäpateilta.
Päivä oli meille kaikille ikimuistoinen. Juttelimme omista kalastustekniikoistamme, tyylistä etsiä kaloja, omista havainnoistamme jne. ja kyllä jotain eroja virolaisten ja suomalaisten jigaustavoissa on. Tehokkaita ne molemmat tavat kuitenkin ovat, sen kertoo numerosarja 135.
Koska Lehar oli Suomessa koko viikonlopun, meillä oli hyvää kalastusaikaa myös sunnuntaina. Päätimme lähteä kokeilemaan ihan uusia paikkoja Kallavedelle.
Varoitin Leharia jo lauantai-iltana, että tänään oli erikoispäivä ja saimme paljon kalaa, mutta huomenna Kallavedellä kalaa on vaikeampi saada ja voi olla, että emme saa mitään. Olen kokenut niin monta kertaa tyhjän Kallaveden kirouksen, että se on jo ihan tuttua minulle.
Sunnuntaiaamu koitti ja herätyskellot soivat vasta kuudelta, sillä edellinen päivä oli ollut niin rankka ja lisäksi savustimme kaloja lähes puoleen yöhön saakka. Ajoimme Kaislastenlahteen, josta laskimme veneen Pohjois-Kallavedelle. Sitten kaloja etsimään!
Kalanäytöt olivat minimaalisia lauantain tapahtumiin verrattuna ja epätoivoisina pysähdyimme välillä kalastamaan, vaikka kaloja oli tarjolla vain muutama. Päivä oli ihan todella vaikea ja kaiken kaikkiaan bensaakin kului tuplasti enemmän lauantaihin verrattuna, sillä lähes koko sunnuntai meni kaloja etsiessä.
Heti aamusta löysimme muutamia kaloja
Alueilla, jossa etsimme kalaa, syvyysvaihtelut olivat ihan hurjia. Keskellä monen kymmenen metrin syvännettä saattoi olla pieni kolmen metrin matalikko, jossa oli todella jyrkät reunat. Siksi penkoista kalaa oli mahdotonta löytää, sillä penkkoja ei ollut. Tuntui, että siellä oli vain pystysuoria seiniä pattien ympärillä.
Keli oli läkähdyttävä. Toki oli mukavampaa, että sää suosi ja aurinko paistoi, mutta kyllä välillä vilkuilin hiki päässä taivaalle, että voisitko sinä pieni pilvenhattara mennä vähäksi aikaa tuon mollukan eteen. Pieni tuulenvire onneksi kävi aina välillä ja tottakai siirtymillä tuli vilpoisa.
Käytiin myös eilen paistamassa saaressa makkarat ja miettimässä strategiaa, että mitä ihmettä me tehdään, jotta löydetään kalaa.
Tämä tauko tuli tarpeeseen
Iltapäivällä miljoonas kalapaikka piirsi pohjaan kaloja. Vaikka olimme etsineet monista aivan samanlaisista paikoista kalaa jo aiemmin päivällä, ne olivat olleet tyhjiä. Juuri tämä yksi spotti sitten olikin ihan täynnä kalaa ja selvästi kaloilla oli jotkut sunnuntaitreffit käynnissä, sillä kaikki olivat kerääntyneet samaan paikkaan.
Kalat löytyivät viidestä metristä ja alueella näkyi sekä kuhia että aktiivisia ahvenparvia. Ajoin veneen aina ahvenparven päälle ja sanoin Leharille, että nyt harjoittele vertikaalijigaamista. Hän ei ollut koskaan aiemmin kokeillut sitä tyyliä ja innostui siitä, kun näki miten mukava oli seurata kaikuluotaimen näytöltä, kun kalat nousivat jigille. Aktiivisesta parvesta myös sai koko ajan tärppejä ja ehkä pieni vertsukärpänen puraisi Lehariakin ;)
Ahvenet olivat niin hurjia välillä, että kun uitin jigiä 5cm pinnan alapuolella, ne nousivat tärppimään ihan pintaan
Saimme alueelta ruokakalat ja illalla oli taas tarkoitus savustaa muutama kala. Kalojen keskikoko oli pienempää kuin lauantaina, mutta senhän minä jo tiesin ennestään ?
Päivän isoin kala oli minun 4,2kg hauki ja näköjään olen haukimagneetti, sillä sain viikonlopun aikana yhteensä kymmenen haukea. Mieluummin haluaisin tittelin ahvenmagneetti, mutta näillä mennään.
Molempina päivinä yli nelosen hauki
Ruokakalat mukaan ja loput kasvamaan
Savukalat onnistuivat täydellisesti
Aivan mahtava viikonloppu takana, kiitos Leharille seurasta ja tervetuloa Suomeen uudestaan!
Olikos se p-savossa metsäpalovaroitus voimissaan?
Metsäpalovaroitus poistui 6.6. Pohjois-Savosta ja ainakaan 15.6. se ei myöskään ollut voimassa Pohjois-Savossa.
Ensimmäiseksi haluaisin sanoa, että erittäin mukavaa luettavaa nämä reissuraportit, tulee käytyä täällä aina lukemassa uusimmat rapsat.
Tuli pieni deja vu olo oman kalapäivän suhteen kun luki tuota ja sen takia teki mieli tämä kirjoittaa.
Tässä siis omat havainnot viime sunnuntailta Päijänteeltä, jos niistä on jotain hyötyä, sillä oli ihan samalainen päivä.
Aluksi lähdin etsimään ahvenparvia missä niitä oli aikaisemmin näkynyt vakipaikoilla ja ajelin eri paikkoja kaiun kanssa eikä mitään missään moneen tuntiin, tuli tyhjääkin kaikua heiteltyä epätoivoisena, kunnes sitten ajattelin, että luovutan ahvenen suhteen ja menen koittamaan haukea kivikolta, kun otin haukisetin matkaan huvikseen jos ahventa ei löydy.
Siitä seurasikin pieni ahaa elämys, sillä ensimmäisellä heitolla haukijigin perässä ui kymmenkunta pannukarkeita ahvenia pökkimässä 15 cm haukikumia, sitten vain nopea vaihto ahvenjigisettiin ja 5 gramman jigipäällä varustettu jigi kivien sekaan niin jopas rupesi ahvenia nousemaan.
Päijänne aika samanlainen kuin Kallavesi eli luulisi että ahvenet käyttäytyisivät sielläkin samanlailla. Ilmanpaine oli jotai 1019 hPa:n luokkaa ja vesi 15 asteista kivikolla ja tuuli oli käynyt kyseiselle kivikolle koko päivän ja veden syvyys alle metrin missä kalat olivat.
Tykkään yleensä kalastaa vain semmoisia paikkoja missä kaiussa näkyy kalaa, mutta näyttävästi kannattaa välillä koittaa myös matalasta, varsinkin korkeapaineella.
Kiitos! Mielenkiintoista, että sulla oli samanlainen päivä, vaikkakin eri järvellä. Paikka, josta me lopulta kalat löydettiin, oli myös kivikkoinen, mutta hieman syvempi. Viistokaikuluotaimen kanssa kivikkoisilta alueilta kalaa on vaikea erottaa kivien seasta, joten sellaisissa paikoissa kalat saavat olla aika rauhassa, ellei sitten tuurilla satu pysähtymään juuri oikeaan paikkaan kalojen päälle.
Sitten ne on helpompi havaita, jos ovat kunnolla irti pohjasta ja aktiivisena jonkun ravintokalaparven kimpussa, mutta mikäli köllöttelevät vain lämpöisessä vedessä kivien seassa, silloin ne on hankala nähdä.
Tekisitkö tuosta kalansavustuksesta blogiin artikkelin? Kiinnostaa miten te savustatte :)
Hei, olen tehnyt artikkelin muutama vuosi sitten Muurikasta https://www.fishmeluck.fi/voiko-kalan-savustaminen-olla-enaa-helpompaa/
Me itse suolataan kalat siten, että savustuksen jälkeen upotetaan kalat lämpöiseen 10% suolaveteen, suolausaika riippuu kalan koosta. Pienet muikut suolaantuvat parissa minuutissa, mutta isommat kalat vaativat vähintään 10 minuutin suolauksen. Ja kaloilta kannattaa savustuksen jälkeen irrottaa evät, jotta suola imeytyy hyvin lihaan.
Kiitos vinkeistä!