Kalat kesälomalla

Viimein palattiin maan pinnalle viikkojen huikean kalantulon jälkeen. Osasinkin odottaa tätä päivää ja pitäähän kalojenkin syönniltään lomailla. Nyt niillä näköjään alkoi lomakausi, toivottavasti se ei kestä kauan.

Onko kellään ollut viime aikoina kuuma? Ei pitäisi valittaa ja vaikka saunominen onkin suomalaisten lempiharrastus, olisi ihan kiva, että ne saunaolosuhteet löytyisivät vaan sieltä muutaman neliön puukopista. Nyt tämä koko Suomen maa on yksi saunakoppero. Ei voi olla ulkona, eikä voi olla sisällä. Ehkä menen saunaan vilvoittelemaan…

Sen siitä saa, kun koko talven valittaa kylmyydestä. Tässä teille lämpöä ja vielä vähän lisää lämpöä lämmön päälle ? Nauttikaa nyt helteistä, tokaisi säiden jumala.

Meidän viikonloppu hurahti saaressa. Päätettiin jo muutama viikko sitten, että tämä kyseinen viikonloppu vietetään saaressa retkeillen ja kalastaen. Hankin meille riippumatot saarireissua varten ja niitä me päästiin testaamaankin jo pariin otteeseen ennen varsinaista reissua. Niistä reissuista voi lukea täältä ja täältä.

Vielä perjantaina pähkäilimme järveä ja saarea minne suuntaamme ja lopulta päätimme lähteä Karhonvedelle Purtosaareen, sillä se oli tuttu paikka ja tiedettiin, että rantautuminen onnistuu, ja muutenkin puitteet ovat mukavat yöpymiseen. Ja saarella oli myös ripaus luxusta, nimittäin puucee ?

Perjantaina aikataulut venähtivät ja saatiin vene vesille Riistaveden satamasta vasta illalla kahdeksan maissa. Olin aivan varma, että sellaisella huippukelillä saari on varattu ja joudutaan etsimään uusi yöpaikka jostain.

Ajoin satasta saareen ja kuinka ollakaan, saari oli vapaana. Mentiin heti pystyttämään leiri ja riippumatoille löytyi kolme toisistaan sopivalla etäisyydellä olevaa puuta loistopaikalta kallion päältä. Laitettiin tarppikangas katokseksi, sillä seuraavalle päivälle oli ennustettu ukkosta.

Perjantai-iltana perillä saaressa

Leiripaikka

Se ei ollut ihan viiden minuutin homma saada leiriä pystyyn, mutta selvästi tässä riippumattoretkeilyssä alkaa jo rutiinit löytymään, sillä pystytys sujui nopeammin kuin koskaan. Kuinka sattuikin kolme puuta olemaan juuri oikeissa kohdissa saaren parhaalla paikalla.

Paras leiripaikka ikinä

Riippumatoista tällaiset maisemat <3

En ymmärrä miten ihmeessä riippumatolla voi olla semmoinen vaikutus ihmiseen, että heti kun se on viritetty puuhun, ihmistä alkaa väsyttämään ja haukotuttamaan. Vaikka olisit hetkeä aiemmin ollut täynnä virtaa, niin välittömästi kun se roikkuva lämmin kotelo on laitettu siihen nenän eteen houkutukseksi, niin sinne meinaa vaan vahingossa mennä sisään ja laittaa silmät kiinni.

Kyllähän kello tietysti oli jo aika paljon silloin perjantaina, kun leiri oli valmis, mutta kalan syönnin kannalta se oli vielä hyvää aikaa. Ei auttanut muu, kuin jättää nukkumapesät kalliolle yksin roikkumaan ja lähteä kalaan.

Leiripaikka järveltä kuvattuna

Ehkä se väsymys oli vaan etiäinen siitä, että kala ei syö. Elimistö yritti kertoa, että turhaan te enää vesille lähdette, kun kaloilla ei ole nälkä. Olisi ehkä tosissaan pitänytkin vaan kömpiä siihen pussukkaan ja laittaa silmät kiinni, sillä kalapaikat olivat tyhjiä. Ehkä paremmalla onnella aamulla…

Aurinko laskee…

Ja maisema senkun kaunistuu

Nukuttiin muutama tunti, vaikka uneen pääseminen oli hankalaa itikkakonsertin takia. En ole koskaan kuullut tai nähnyt niin paljoa itikoita niin pienellä alueella. Niitä oli mustanaan!

Heräsin aamulla viideltä ja riippumatosta ei todellakaan olisi tehnyt mieli lähteä sen itikkalauman keskelle. Viikonlopun aikana ne pirulaiset pommittivat minuun tosi paljon reikiä, vaikka oltiin varauduttu hyttyskarkottimella.

Nukkuminen riippumatossa olisi ihan mahdotonta ilman hyttysverkkoa

Mitähän päivä tuo tullessaan?

Tyyntä ja kuumaa

Kun päästiin vesille, aloitettiin kalastaminen varmoista paikoista, eli niistä, mistä on aina saatu kalaa. Noh, nyt on lomakuukausi ja jokaisen kalapaikan ovella oli kyltti ”lomalla”. Kylläpä sattui huono tuuri.

Parista paikasta löysimme isompien ahventen parven, mutta kalat olivat tosi passiivisia, jurottivat vain pohjan tuntumassa. Juha sai yhden 32cm jallitettua, mutta muuten kalat eivät hairahtuneet jigeihin.

Ahvenia tarjolla, mutta eivät kelpuuttaneet meidän jigejä

Keli oli tuskastuttavan kuuma eikä pieni, välillä puhaltanut tuulenvire, auttanut kuumuuteen yhtään. Kierreltiin kalapaikkoja muutama tunti, mutta kaikissa oli lappu luukulla. Yhdentoista maissa aloin miettimään omaa riippumattoa ja heti alkoi väsyttämään. Ehdotin Juhalle päikkäreitä ja Juhaahan ei tarvitse kovin montaa kertaa houkutella nukkumaan. Alutroll kaasutti Purtosaareen valonnopeudella.

Kipitettiin kalliolle riippumattoihin itikoiden ulottumattomiin ja olin varma, että en oikeasti saisi unenpäästä kiinni. Minä kun en osaa koskaan nukkua päiväunia.

Päikkäreillä

Mutta naps vain ja taju oli kankaalla melkein kaksi tuntia ? Yllätyin itsekin, kuinka nopeasti ja helposti riippumattoon voi nukahtaa. Herätessä keli oli muuttunut tosi painostavaksi ja vesille ei tehnyt vielä mieli lähteä. Päätettiin odottaa muutama tunti matoissa köllötellen ja ukkostutkakin näytti ukkosen tulevan uhkaavasti kohti.

Pelotti vähän, että kuinka tarjottimella me oltiin ukkosta ajatellen, kun leiri oli lähes saaren korkeimmalla kohdalla. Onneksi siinä oli jonkun verran puita suojana, mutta niihinhän se salama iskee, jos johonkin.. Kauhuskenaariossa myrsky heitti kaksi vihreää riippumattoa kalliolta järveen. Hyi kamala :(

Neljän maissa ukkonen alkoi jyrähdellä ja tarpin päälle tipahteli vesipisaroita. Saderintama meni kuitenkin hetkessä ohi ja onneksi ukkonenkin kiersi meidät. Sade raikasti mukavasti ilmaa.

Ukkonen meni ohi

Päästiin takaisin vesille kuuden aikaan ja odotukset olivat korkealla, sillä monesti ennen tai jälkeen vesisateen kala syö.

Mutta ei näköjään lomalla. Edelleen ne kalapaikat olivat tyhjiä ja koska jotain uutta piti kalastusstrategiaan keksiä, päätettiin käydä etsimässä kalaa vähän virtaavammista paikoista.

Kuhaa näkyi ja niitä saatiin veneeseenkin, mutta koska ahvenet ovat meidän tavoitekaloja, emme jääneet kalastamaan kuhia pidemmäksi aikaa.

Kuhia kuoreparven alla syömässä

Sain kaikki omat kuhani Shaker Baits 13cm Huntershad jigillä, on muuten ihan huippu kuhajigi!

Vaikeaa oli. Missä lie raitapaidat olivat, mutta aika monenlaisia paikkoja kokeiltiin ilman lopputulosta. Veden lämmöt olivat yli 25C ja kyllä vesi on lämmennyt nyt nopeasti näiden helteiden myötä.

Illalla luovutimme yhdentoista maissa. Kuhaa olisi edelleen ollut tarjolla matalissa 3-5 metrin paikoissa, mutta ahvenia ei. Päätettiin lähteä nukkumaan, sillä seuraavana aamuna olisi edessä leirin purkaminen.

En laittanut koko viikonloppuna herätystä kännykkään, koska ajattelin, että nukutaan sen verran kun nukuttaa, sillä ainakaan kovin hurjaa kalantuloa emme missaa, vaikka vähän myöhemmin vesille menisimmekin.

Sunnuntaina heräsimme vasta seitsemältä. Ihan ruhtinaalliset unet ja mitä enemmän tuossa riippumatossa nukkuu, sitä paremmiksi unet muuttuvat. Ja varmasti raitis ilma, jota saa hengittää koko yön, auttaa vielä nukkumaan paremmin.

Vielä kun joku keksisi integroidun hyttyskarkottimen tuohon riippumattoon, niin sitten kaikki hipoisi täydellisyyttä ?

Purettiin leiri ja pakattiin tavarat veneeseen. Keli oli ehkä vielä pahempi kuin lauantaina ja hiki valui norona jo aamupäivällä. Tuulikaan ei puhaltanut yhtään.

Kalapaikoilla oli edelleen aika tyhjää, mutta kuhia kyllä näkyi jonkun verran. Ei kuitenkaan läheskään samalla tavalla kuin aiemmin tänä kesänä. Tänä viikonloppuna kalat olivat pienissä 3-5 kalan parvissa, kun joskus parvissa voi olla kymmeniä kaloja.

Harvemmin kalareissuilta tulee lähdettyä kotiin liian hyvän kelin vuoksi, mutta sunnuntaina päivällä oli pakko luovuttaa, kun ei vaan jaksanut enää kalastaa. Jossain vaiheessa se hyvä keli menee yli ja muuttuu huonoksi keliksi, liika on liikaa. Tuuli olisi auttanut jo paljon, mutta koska oli aivan tyyntä, mistään ei saanut apuja. Ja koska kalatkin olivat olleet passiivisia koko viikonlopun, kalastaminen oli aika turhaa.

Kalastuksen kannalta viikonloppu ei ollut mikään erikoinen, mutta muutoin se oli täydellinen. Saaressa oli paljon vilpoisampaa, kuin järvellä ja siksi riippumatoissakin oli kiva köllötellä puiden siimeksessä. Taas yksi ikimuistoinen sivu muistojen päiväkirjaan.