Viime viikko meni pakkasten vuoksi sisätiloissa. Perjantaina keli alkoi olla siedettävä ja vihdoin päästiin etsimään uusia kalapaikkoja Lynkkiksellä.
Kallaveden ahvenet ovat jossain lomalla, sillä niitä ei löydy oikein mistään. Olen jutellut useiden kuopiolaisten pilkkimiesten kanssa ja kaikki valittavat samaa: Kallavesi on tyhjää täynnä. Ihan turhahan se oli haaveilla paremmista kalasaaliista tuon kelkan takia, yhtä vaikeaa on kalojen löytyminen, kuin aina ennenkin.
Kelit ovat hellineet, Ahti ei
Perjantaina kierrettiin kelkalla kesäpaikkoja, mutta päivän aikana ei montaa ahventa löytynyt. Outoa, että hauetkin ovat piilossa. Ostin Vartiaisen Jarilta Kirpun kehivapoja ja perjantaina kokeilin niitä ensimmäisen kerran. Rakastuin niihin aivan välittömästi ja melkein hävettää enää edes myöntää, että olen aiemmin uitellut tasureita jollain muovirimpuloilla. Ero on kuin yöllä ja päivällä, Kirpun vavat ovat niin tunnokkaita ja kevyitä, ja tärpit tuntuvat niissä tosi hyvin. Paluuta ei ole entiseen, se on varmaa.
Kehivapa on ehdoton tasuripikintään
Vavalla saa nostettua ja laskettua tasuria nopeasti ja varsinkin jos kalat ovat oikukkaalla päällä, eli eivät itsekään tiedä söisivätkö pohjasta vai välivedestä, kehivavalla voi nopeasti kokeilla mikä on maittavin syvyys tasurille. Perjantain kaikki kalat tulivat Moilasen Pertin tasurilla, se on ollut tosi kova tasuri Kallavedelle nyt.
Lauantai-aamuna pakkasmittari näytti -18 ja hyrrrr, palelsi jo pelkkä ajatus pilkille lähdöstä, mutta lähdettiin silti. Ei meillä kummoisia odotuksia päivälle ollut ja viiteen ahveneen jäi päivän saldo. Nekin olivat sen verran pieniä, että vapautin kaikki. Pertti Moilasen tasurilla tuli taas kaikki kalat.
Moilasen Pertin tasuri ja kuore, kuin kaksi marjaa
Eilen ilmanpaine oli mukavasti laskussa ja luultiin kalan vihdoinkin aloittavan syömisen. Heh, melkein naurattaa, miten surkeasti päivä meni, minun saaliina oli yksi tärppi! Koko päivän luotain piirsi tyhjää. Ajattelin edellisten reissujen takia möyriväni pohjamudissa kalastuksen suhteen, mutta kyllä eilen kaivauduttiin vielä syvemmälle sinne mutaan. Eipä muistu edes mieleen, milloin olisi niin surkeaa kalapäivää ollut. Mutta en masentunut, sillä minulla oli Lynkkis ja sillä minä kuskailin pilkkimiehiä paikasta toiseen.
Eilen oltiin jäällä kahdeksan jälkeen
Kartoitettin paikkoja kolmeen pekkaan, ei auttanut
Kun saisi tällaisen nousun kaikuluotaimeenkin…
Sain facebookissa kommentin koskien sunnuntain kaikuluotaintekstiä ja siinä tokaistiin, että eikö tuo olisi jo sama hakea kalat kalatiskistä. Kommentoijan mielestä kaikuluotaimen avulla kalastus on kuulemma liian helppoa ja kalaa tulee senkun nostaa. Eilen oli luotain, kelkka, akkukaira ja monta kymmentä tasuria mukana, mutta niin vain onnistuin tekemään ämpee-reissun. Aina eivät edes ne varusteet auta, jos vika on pilkkijässä =D
Kevät taisi tulla
Olen haaveillut Hirviselän isoista ahvenista monta kuukautta, mutta sinne on kävellen liian hankala mennä. Nyt kun hankittiin kelkka, niin viime kesän kalapaikat ovatkin tavoitettavissa. Tänään oli tarkoitus hakea ahkiollinen isoja ahvenia Hirviselältä ja oltiin jo kahdeksan jälkeen ajamassa kohti ykköspaikkaa. Ehdimme ajaa kahdeksan kilometriä, kun yhtäkkiä kelkka vaan sammui. Kaikki pimeni ja vauhti hiljeni kuudesta kympistä nollaan sekunnissa. Mitä hittoa?
Ärsytys iski välittömästi ja silmissä lenteli dollareita, joilla oli siivet. Sinnekö meni kelkkarahat, voi Lynkkis minkä teit. Käytetyn moottoriajoneuvon ostamisessa on aina riskinsä, mutta kyllä me luottavaisin mielin tuo kelkka hankittiin. Puattisenkin kanssa on mennyt kaikki niin hyvin eikä koskaan ole matkalle jättänyt. Ja nyt kelkka hajosi heti!
Siihen sammui Lynkkis
Vika löytyi nopeasti, kun Juha huomasi yhden pyörän irronneen matosta. Mistä lie johtui, että pyörä oli kimmonnut taivaan tuuliin. Onko tarakkamies liian painava? Kello oli vasta vähän yli kahdeksan ja Hirviselkä kaukana monen kilometrin päässä. Rantaan oli liian pitkä kävelymatka ja kalaan oli kuitenkin lähdetty, joten minähän aloin kalastaa. Juha kilautti sillä välin kaverille ja sai lohdutuksen sanoja, että eiköhän kelkka meidät rantaan veisi, jos hissukseen ajettaisiin.
Katsoin kartasta, että ihan ok paikkaan kelkka sammui, oikeastaan tosi hyvään paikkaan. Olen selannut Kallaveden karttaa satoja kertoja, mutta koskaan en ollut sitä kohtaa katsonut sillä silmällä. Melkein heti löysin ahvenia ja ne nousivat iloisesti tasurille. Kalojen koko oli vain 150-200g, joten vapautin niitä sitä mukaa, kun niitä tuli. Kyllä se pitäisi vähintään 300g olla, että ahven mukaan lähtisi.
Hieman alamittainen minulle
Luotaimessa näkyi aina välillä kuoreparvi välivedessä ja silloin myös pohjasta ampaisi monta ahventa kohti parvea. Tämänkin päivän ainoa ottipeli oli Moilasen Pertin tasuri. Tasuri on prikulleen samaa kokoluokkaa ahventen ravintokalan eli kuoreen tämän hetkisen koon kanssa, aivan kuin identtiset kaksoset :)
Pohjasta nousee ahvenia välivedessä uivalle kuoreparvelle
Ahmatilla roikkui kuore ja tasuri suusta, kun nostin sen avannosta
Kerrankin oli kaloja, mutta harmittavan pieniä
Muutama mukaan otettava
Tilasin Tommilta Kallavedelle Kalarosvon pystypyrstöisen tasurin. Tasurin vatsa on keltainen, sillä se on monesti ollut toimiva väri Kallavedellä tasureissa. Kyljen ja selän väriä en voi teille kertoa, koska sieltä löytyy taas niin suuri väriskaala, että liekö Tommi laittanut perinteiseen tapaan kaikki maailman värit sinne. Ihan uskomatonta, että tasuri on niin eri värinen eri kulmista.
Kalarosvon pystypyrstö
Tänään kotimatka järveltä rantaan kesti huomattavasti normaalia kauemmin ja kaasupeukalokin stressaantui, kun joutui tekemään niin hentoja liikkeitä. Keskinopeus oli 15 km/h, joka on tietysti enemmän, kuin kävellen, mutta oli se aika puuduttavaa. Toivottavasti Lynkkis ei ota tavaksi tuollaista kiukuttelua. Nyt on sitten vähän kelkan remonttihommia edessä, jospa ensi viikolla pääsisi viimein sinne Hirviselälle asti.
Kotiin päästyä pihaan kurvasi naapurin Seppo, joka on nyt innostunut jigipäiden valmistuksesta. Hän oli muokannut kolmen viikon takaista jigipäätä eri malliseksi ja tämä muoto auttaa jigipäätä uimaan paremmin. Ja onhan se aidon kalan näköinenkin, koko ajan ollaan lähempänä tasurin ulkonäköä :)
Sepeteus-jigipää
Näille kaksikoukkuisille jigipäille on ollut paljon kysyntää ja tämä malli toimii varmasti myös kesällä venepilkissä. Ulkonäköä ja uintia saa nopeasti muokattua vaihtamalla eri värisen/muotoisen pyrstön. Jos on kiinnostusta hankkia tällainen jigipää, niitä voi tiedustella Happosen Sepolta sepedeus@dnainternet.net
Näitä kun ei ainakaan vielä kaupoista saa :)
Jigipäitä saa neljässä eri painoluokassa 15-30g välillä
Ei se anna muualtakaan kovin hyvin. Lauantaina olin 6 tuntia jäällä enkä nähnyt edes kaikuluotaimessa yhtään kalaa. Sunnuntaina olin 7 tuntia jäällä ja sain 13 ahventa. Piti istua vähintään 15 minuuttia yhdellä reiällä ja tasuria ei saanut liikuttaa yhtään. Sitten saattoi ilmestyä tasurin alle muutamia viivoja. Ja erikoisuutena oli vielä se että kalat tuli 3m vedeltä kun aiemmin olen samoilta paikoilta saanut kalaa 5-6 metristä.
Tuo on muuten tuo 150-200g ahven parasta ruokakalaa :D Ei niitä pidä takasin avantoon tunkee.
Itsekin huomasin, että tasurin piti olla ihan paikallaan useita minuutteja, että luotaimeen ilmestyi kalaa. Onneksi on kännykkä, niin sillä voi aina itseään viihdyttää kaloja odotellessa :)
Minä oon niin huono fileoija, että 200g ahvenesta ei jää kuin nahka ja ruodot, jos yritän fileeksi vetää =) Puolikiloinen ois just hyvä, niin jopa minä saisin siitä kivat fileet tehtyä :)
Hyviä kirjoituksia. Kävi myös vähän silmään, että laitat parisataset pois liian pieninä. Kyllä tuollanen 150-300 grammainen on ihan parasta filekalaa. Ei se niin vaikeaa ole kun on hyvä veitsi jota pitää terässä, pientä reeniä vaan :)
Sellaista myös jo jonkun aikaa pohtinut, että tuleekohan monille, varsinkin aloitteleville kalastajille netin välityksellä hieman vääristynyt kuva ison ahvenen pilkkimisestä? Kyllä se taitaa kuitenkin tosiasiassa monilla vesillä jo nuo ”parisataset” olla hyvänkokoista pilkkikalaa. Suurin osa raportoi vain niistä huippureissuista joita kohti saattaa olla kymmeniä vähän heikompia, tai vaikka muutama talvi. Ison ahvenen tasuripilkintä vaatii välillä aikamoista pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Ja ehtiihän siinä nauttia luonnon rauhasta samalla kun tyhjää nykii.
Sinulla kyllä yritystä riittää ja hienoja kaloja olet saanutkin :)
Kiitos! Kyllä minä jo ne kolmesataset otan ja varsinkin jos sattuisi hyvä tuuri ja alla olisi iso parvi kalaa, silloin ei passaa kesken ilotulituksen alkaa pienempiä vapauttamaan. Joskus tullut otettua jopa sitä 150g ja kyllä se on aika hidasta fileoida muutama kilo sen kokoista, kun taas isommat kalat menee melkein hetkessä :)
Noissa Moilasen kevennetyissä on kyllä hyvä uinti, itsellä sama väritys, kuin sulla tuossa saalis kuvassa. Ei tosin ole kyseiseen peliin itsellä kalat juurikaan napsunut tällä kaudella, mutta pienempiin Moilasiin kylläkin.
Niin on! Tuo kuvan väri on kyllä ollut ihan todella hyvä Kallavedellä tänä talvena. Siis aina silloin, kun olen kalaa löytänyt :)
Viime lauantaina kokeilin eri paikoista ja syvyyksistä, pienellä ja isommalla tasurilla ja kohtuullisen rauhassa sain niitä uitella. Jo vuosia sitten sain Tampereen pojilta kuoreen/muikun näköisiä tasureita, jotka olivat Pyhällä ja Näsillä ottikoneen maineessa.
Kallan assut kävivät pikkuisen pukkaamassa, ja näistäkään ei ollut päivän pelastajaksi.
Otin muutaman pienen matikkapilkin syötiksi.
Sunnuntai oli vieläkin hiljaisempi. Mietiskelin, matalapaine ja kalat matalassa, mutta tämäkään keino ei tepsinyt. Kokeilin myös tosi syvältä, välivedestä ja siltä väliltä. Vaihdoin paikkaa ja reikiäkin tuli tehtyä pienen kuntoilun verran. Kun avannolle sattui istahtamaan aatoksiin, nousi kuitenkin jokunen sattumakala. Se oli hyvä että ainakin sai raitista ilmaa.
Hiljaistapa on ollut sullakin, seuraavan kerran kun itse menen Kallavedelle, aikeissa on kokeilla reippaasti yli kympin vettä. Matalaa on koluttu ja ihan sinne 10 metriin asti etsitty kaloja, mutta jospa ne ovatkin vielä syvemmässä. Yleensä niin syvästä ei tule koskaan kokeiltua, mutta täytyy vähän muuttaa omaa taktiikkaa :)
Kokeile noin 4 metristä jossa pohja 5-6 metriä syvää.
Täytyy kokeilla :)
Molskis. Kyllä on tullut kierrettyä siellä sun täällä.vaikka röhä/köyhä on hirveä. En tiedä.mitä sadetanssia täs pitää ruveta teputtaa.jotta Ahti olisi suopea.?! Juuri sieltä vaikealta järveltä tultiin..(#@€&##^*).. :) Täytyykö huomenna tehdä huhupuheilla kuultu * Jallu tempaus* jos se tuuri kääntyisi; ) ;)
No molskis, me lähdettiin muutama sata kilometriä ylöspäin kokeilemaan ihan uudelle järvelle, mutta eipä tuo syö täälläkään =D