Niin vain vierähti viimeinenkin pilkkipäivä tänä talvena. Loppuun asti sitä jaksoi yrittää ja toivoa avannosta nousevan edes jotain, mutta jo se pelkkä ”jotain” oli liian tiukassa. Viime kauden viimeinen päivä antoi yli kiloisen ennätysahvenen, jota oli koko talvi jahdattu. Tämän kauden viimeinen päivä ei antanut mitään. Sellaista se kalastus on :)
Perjantaina kävimme Pirttilahdessa etsimässä ahvenia ihan matalasta. Kuulin juoruja, että Kallavesi on antanut hyviä fileahvenia 1,5 metrin vedestä. Kyllähän minäkin kalaa löysin, mutta koko ei ollut ihan sitä mitä toivoin. Testasin viimein pari vuotta sitten lahjaksi saamaani haarukkavapaa ja mikäpä siinä oli kaloja nostellessa, kun kerrankin kalaa oli alla ;) Käsi kävi ahkeraan ja yhdestä avannosta nousi talven kappalemääräisesti paras saalis =) Hui, tuommoinen pilkkimistyyli tuntui jopa mukavalta ja eihän sitä meinannut malttaa lopettaa ollenkaan.
Eilen oli taas tämän tasuripilkkijän pakko palata ruotuun ja vaihtaa tasapainopilkkeihin ja syvempiin vesiin. Kalantulohan loppui kuin seinään, mutta nostelin kissoille edellisenä päivänä sitä pientä silppua jo ihan tarpeeksi. Eilisen saldona oli aamulla tullut hauki ja pari ahventa.
Aamulla vielä toiveikkaana =)
Pilkkikauden viimeinen kala
Tänään sitten oli SE päivä, kun aloin jäiden pysymisen sijaan toivoa niiden lähtemistä. Aivot on nyt vaihdettu kesäaikaan ja tulipa tuossa viikolla jo tilailtua vähän jigejä, vapoja ym. kesävermettä. Maaseudulla talvehtinut Vene Puattinenkin saapui kotiin. Kylläpä olikin jo ikävä :)
Tänä aamuna oltiin jäällä vasta seitsemän maissa. Menomatkalla autossa huomasin takin jääneen kotiin, joten jos järvellä olisi samanlainen viima kuin edellisenä päivänä, niin ei siellä kauan pystyisi olemaan. Pilkkikaveri lainasi onneksi fleecepaitaansa ja tuulikin oli siedettävä, joten kyllä pilkkihullu aina muutaman tunnin ilman takkia selviytyy :)
Kalapaikoilla oli täysin tyhjää. Sain heilutella tasureita aivan rauhassa eivätkä edes hauet kiinnostuneet niistä. Jäällä oli myös muita pilkkijöitä ja hiljaista oli niidenkin avannoilla.
Tottakai minulla on aina se pieni toivonkipinä, että Ahti heltyisi ja antaisi hyvän kalan. Ja olen minä kai vähän taikauskoinenkin. Viime kauden viimeisenä päivänä hyvä kala, miksi ei siis myös tänään? Ihan varmuuden vuoksi otin parit kuoharilasit mukaan, jotta voitaisiin pistää bileet pystyyn välittömästi, jos ennätyskala nousisi jäälle. Ja jos ei nousisikaan, kyllä pilkkikauden lopetuksen vuoksi voi kilistellä, vaikka surkea kausi olikin. Ja olihan se kausi myös tosi rankka, on parit kilometrit taaperrettu ja muutama reikä veivattu. Univelkaakin on välillä kertynyt ja hermojen riekaleita on saanut parsia kasaan. On kärsitty kylmyydestä ja kalattomuudesta, mutta silti on jaksettu yrittää ja jatkettu harrastamista. Onneksi kauteen mahtuu myös paljon mukavia hetkiä ja jopa joitakin kaloja :)
Kippis, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
Kokonaisuudessaan oli kyllä vaikea kausi, mutta jospa kesäkausi antaisi jotain lohdutusta ;) Jokos muualla on pilkkivarusteet naftaliinissa? Tässä alkaa nyt kitusmisjakso, kun ei pääse minnekään kalaan. Jäälle ei uskalla enää mennä ja venettä ei saa vielä vesille. Ai niin, voihan sitä heitellä rannalta ;)
Ilmeesi, kun tajuat pilkkikauden loppuneen
Nähdään taas ensi talvena jäät!
Kiva kirjoitus. :) Samanlainen ilme pian täälläkin, onneksi vielä parina viikonloppuna pitäisi päästä ainakin Kuusamon suunnalla, jos ei täällä Oulun seudulla. Tuolla yhdessä kuvasarjassahan sulla on ihan kilpapilkkijän elkeet, eikun vaan mukaan kisailemaan ensi vuonna. ;)
Kiitos :) Niin siellä pohjoisessa pääsee pidempään pilkille ja kausikin alkaa aikaisemmin, epistä =) Jätetään kilpailut muille, ei sydän kestäis semmoista stressiä ja jännitystä ;)
21. talvi takana vailla kilosta ahventa, jahti jatkuu n. 8kk päästä. kesäkalat sitten erikseen. :)
Kyllä se 22. kerta toden sanoo ;)
Ihana tuo nyrpistyskuva :-) Kannustan kyllä kilpailemiseen, se on paras tapa opetella ottipaikat. Mitenkään muuten ei voi nähdä kalapaikkoja jään päältä käsin, mutta kilpailussa se onnistuu: Tuolla on 10 kaverin ryhmä, siellä on siis kalaa jne… Itse olen sellainen häntäpään onkija, menestystä tulee ehkä kerran talvessa, mutta muilta pilkkijöiltä oppii paljon ja vesistöissä sitä opettelua riittää, Kallaveden yliopistosta ei valmistu koskaan! (ja hyvä niin)
Kiitos :) Ehkä jätän kilpailut muille ja keskityn vähän isompien ahventen etsintään :) Mukavaa vaihtelua välillä käydä nostamassa kukkokalaakin, mutta sekin pitää saada tehdä rauhassa, ei hikipäässä juosten ? Kalastus on tosiaan jatkuvaa opiskelua ja hyvä niin :) Pysyy mielenkiinto yllä :)
Leuka rinnassa köpöttelin illalla pitkin pehmennyttä jäätä auringon laskiessa horisonttiin. Ahvenet piti linjansa kauden loppuun asti. Talvi tarjosi mm liikuntaa, raitista ilmaa ja joskus jopa niitä kalojakin sekä erittäin paljon kokemusta huonosta syönnistä:). Väliin taas kesäkalastusta hoitamaan vieroitusoireita ensi talveen saakka.
Kyllä mullakin on kunto kasvanut talven aikana, passaa taas istua veneessä 247 hievahtamattakaan ;) Jotain kalorinpolttoa pitäisi kyllä keksiä tuohon kesäkalastukseenkin, ettei ihan sohvaperunaksi muutu. Siis veneperunaksi ;) Kireitä siimoja kesälle!
Mukavii juttui ja mukavii kuvii! Täällä rannikolla kausi loppui aivan liian aikaisin jäiden huvettua pikavauhtia. Eipä ehtinyt montaa kertaa käydä kun työtkin haittasi harrastamista. Ihan pienenä vinkkinä, että kuvissa voisi horisontit kääntää suoraan niin olisivat vieläkin parempia :) Ja ehkäpä ensi talven kuvissa näemme sinulla tällaisia kynsiä, tulisi nimittäin aika makeita kuvia :) http://www.prettydesigns.com/16-amazing-fish-scale-nail-ideas/
Kiitos! Minä oon vähän huithapeli välillä noiden kuvien kanssa ja tykkään vähän vinoistakin näkökulmista, siksi horisontitkin heittelee toisinaan ;) Linkin kynnet olivat hienoja, mutta kun käytän kynsiini viikossa max. viisi minuuttia aikaa, niin tartteisin henkilökohtaisen lakkaajan, joka mulle tekisi hienot kuosit kynsiin vaikka sillä välin kun nukun ;)
No ei kai horisontti voi olla kuin vinossa ja kenossa kun kuoharia nautitaan pilkkireissulla. Minullakin muutama mukava olotila ruskean iloliemen kera.minkä Saksanmaalta kävin yhdeltä himopilkkijältä hakemassa ja kalarosvoa opetin uimaan,mutta nyt keväällä pitää olla vahva siima ja kunnon pitkä peruke, sillä ei ihan halpa uitettava ja menetettävä kilon pulikan hampaisiin…milloin on kesäkauden avajaiset Yekku kun tuparit piti jättää väliin yhden nikaman takia….ja muista kerrata merimiestaidot ja merimerkit…nyt on aikaa ne opiskella….pohjoisessa ollaan sateenvarjon alla….etelässä otetaan skumppaa…idässä on lihavat naiset ja lännessä laihat naiset….ja punainen ja vihreä….mutta Saksanmaalla on edelleen parhaat ja intohimoiset fish me luck pilkkineitoset….tästäkin talvesta jäi jotakin käteen….vaikka vasemman käden etusormen kynttä en maalannut taaskaan violetiksi…ehkä ensi …???
Vai on ruskea liemi maistunut Jussille ;) Ja rosvokin tallessa, hyvä! Pelkäsinkin, että kadotat sen jonnekin reissuillasi.. Mutta kyllähän sinä osaat hyvin tavaroistasi huolehtia, ainoat mitkä korkeintaan katoavat, ovat muisti ja virvelit ;) Merimerkkejä täytyy alkaa kertaamaan, vaikka siellä mäellä minttukaakaon merkeissä ;)
Pilkkireppu pääsi jo viime viikolla varastoon kesän ajaksi. Kyllä osasi olla nihkeen surkea talvi pilkkimisen suhteen. Josko se tuleva kesä olisi sitten vastavuoroisesti kelpo kalakesä? Oli meinaan viime talvi hyvä pilkkisaaliin suhteen ja kesä oli sitten kohtalainen. Ainut ilonaihe viime kesänä oli kahdesti samana päivänä parantunut kuhaenkka ja sitä lähden tänä vuonna paranteleen.
Sullahan on viime kesä mennyt samalla tavalla kuin mullakin. Nihkeetä, mutta kahdesti parantui kuhaenkka saman päivän aikana. Itse en uskalla haaveilla enkkojen parantumisista tänä vuonna, kunhan nyt ruokakalat löytyisi pöytään :) Kireitä siimoja sulle Mikko ja tsemppiä enkkojen paranteluun!