Niinhän siinä kävi, että kelkkakuume selätti minut ja vastoin minun kaikkia periaatteitani, moottorikelkka napottaa nyt autotallissa. En ole koskaan halunnut moottorikelkkaa, sillä minun mielestä se vie jonkun kipinän pilkkimisestä pois. Olen ajatellut, että kalat ovat paljon enemmän ansaittuja, kun niiden eteen on kävelty jalat hapoilla umpihangessa.
Mikä lie minuun iski Puruvedellä, mutta kun pääsin moottorikelkan ohjaksiin ensimmäisen kerran ja tajusin, miten helppo päivän aikana on kiertää monta potentiaalista paikkaa, halusin oman kelkan ja piste. Me ollaan koluttu viime vuosien aikana Kallavettä ja Kuopion ympäristön järviä ihan hirveästi ja paljon on kierretty myös samoja paikkoja. Koskaan ei pääse etäämmälle rannasta, kun aina tulee aika ja kunto vastaan. Kolme kilometriä rannasta raskasta ahkiota vetäen ottaa jo voimille. Ja jos paikat ovat tyhjiä, tottakai sitä ajattelee, että kalat ovat kauempana selkävesillä.
Nyt sitä kalaa sitten varmaan alkaa tulemaan kilokaupalla! Vitsi vitsi, en kuvittele, että kalansaaliit tästä välttämättä paranevat yhtään. Eivät nuo järvet sen helpommiksi muutu, vaikka potentiaalisemmille paikoille nyt päästäänkin. Tottakai pilkkiaikaa tulee rutkasti lisää, kun kalapaikalle pääsee muutamassa minuutissa.
Haettiin kelkka torstaina ja matkalla tuli mieleen, että kyllähän me nyt pikaisesti tarvittaisiin myös ahkio. En tiennyt minkälainen ahkion pitäisi olla, mutta pari metriä sillä pitäisi olla pituutta, sillä siihen tulee meidän pienet kalastusahkiot kaikkine kamppeineen.
Pistin Ruotsalaisen Pasille Samfishigiin viestiä, että kuinka pitkä heidän isoin ahkionsa on. Se ei ollut tarpeeksi suuri meidän käyttöön, mutta eipä hätiä mitiä. Pasi teki soittokierroksen ja sai jotenkin ihmeellisesti hankittua meille ison ahkion jo perjantaiksi. Viikonloppu oli pelastettu, kun kävimme ahkio-ostoksilla perjantaina juuri ennen sulkemisaikaa. Todella nopeaa ja hyvää palvelua Samfishingillä taas kerran, kiitos!
Eilen käytiin parituntinen Kallavedellä ja saaliina oli kukkoahven. Päästiin lähtemään järvelle vasta puolen päivän jälkeen ja lähinnä se oli kelkan testausreissu. Kokeilin ajamista ahkion kanssa ja ilman, ja ihan hyvinhän se meni. Olen koko ajan ajatellut, että siirtymät mennään kahtakolmea kymppiä, en uskalla sen kovempaa edes ajaa. Muutaman sadan metrin jälkeen mittari oli jo kuudessa kympissä eikä vauhti tuntunut missään. Tuolla vehkeellähän pääsee kalapaikoille paljon nopeammin kuin Puattisella :)
Eilen illalla tutkin Kallaveden karttaa ihan uusin silmin ja se oli täynnä käymisen arvoisia spotteja. Tein reittisuunnitelman täksi päiväksi ja tarkoitus oli kierrellä kesäisiä ahven- ja kuhapaikkoja. Startattiin tänään hyvissä ajoin ja ensimmäisellä kalapaikalla oltiin hetkessä. Yleensä kun pääsee ensimmäisen reiän kairaamaan, on hiestä märkä. Nyt minua melkein palelsi. Kyllä se hikikin sitten jossain vaiheessa tuli, kun nyhräsi avantoja jäähän.
Tuttava kävi perjantaina kalassa ja kertoi reissun olleen talven huonoin. Myös meidän eilinen pikareissu paljasti, että kalat ovat piilossa. Tänään ei meininki muuttunut. Kalapaikkojen ainakin piti olla hyviä, joka ikinen paikka minkä katsoin kartasta valmiiksi, oli verkotettu. Kyllä muuten on Etelä-Kallavedellä paljon verkkoja! Verkot onneksi ovat aina vähän syvemmässä, joten pilkkimäänkin päästiin.
Olisi ollut kiva nostella kaloja, sillä pakkasen vuoksi taitaa tulla monen päivän tauko kalastukseen. Haaveilin jo jostain kalaruuasta, kun juuri syötiin ahvenkeitto loppuun. Oli muuten hyvää keittoa, aa että :)
Kokeiltiin tänään 4-12 metrin syvyyksiä ja päivän saaliina oli kukkoahven. Jos en tänä keväänä saa enää muuta, kuin kukkoahvenia, myyn tuon kelkan pois. Pari huonoa kalapäivää takana ja normaalisti olo olisi turhautunut, mutta jostain syystä se kalattomuus ei tänä viikonloppuna haitannut. Ainoa huono puoli oli liian lyhyt kotimatka, ei kerennyt nautiskella maisemista ;)
Kuinkahan pitkälle kevääseen kelkalla uskaltaa jäällä liikkua? Tottakai vuodet ovat erilaisia, mutta kai nyt maaliskuun loppupuolelle uskaltaa ajaa näillä korkeuksilla? Ursuitit ja kelluntahaalarit on jo nyt päällä joka reissulla, joten kaikkeen on varauduttu. Ja sitten kun ei enää kelkalla pääse, täytyy taas ottaa nämä jalat käyttöön :)
Ensi viikolla on tosi kova pakkanen eikä pilkille varmaankaan pääse. Tänään ei ollut edes kymmentä astetta ja kyllä se pakkanen puree ihan eri tavalla, kun kelkalla liikkuu. Täytyy ensi viikolla tutkiskella karttoja tarkemmin ja tehdä sotasuunnitelma lauhoja kelejä varten. Onneksi tässä on vielä pilkkikautta jäljellä, niin ehtii koluamaan uusia paikkoja =)
Kyllähän kelkka olis muutamilla isommilla järvillä ihan ehdoton peli, nyt jää paljon paikkoja kokeilematta. Mutta kelkan kanssakin pitää olla malttia, näkee nimittäin jäällä paljon kalamiehiä joilla koko touhu menee pelkäksi ajeluksi. Porataan yksi reikä kelkan viereen ja jos ei siitä tule kalaa niin ajetaan seuraavaan paikkaan ja sitä seuraavaan :D
Tämä talvi on muuten ollut kelkattomalle aika unelmatalvi, tommoset 3km matkat vielä kävelee kun lunta ei oo juuri ollenkaan mutta muina talvina jo kilometri on tehny tiukkaa tähän aikaan vuodesta.
Tänä talvena on kyllä ollut hyvä kävellä jäällä, ei ole ollut lähes polviin asti lunta, niin kuin joskus :)
Pitää yrittää malttaa kalastella alueita tarkasti eikä ensimmäisen avannon jälkeen kaasuttaa uudelle paikalle :) Ajateltiinkin, että 30-60min yhdellä paikalla ja jos näkyy kalaa, niin sitten vähän kauemmin ja tarkemmin.
Onnea kelkasta. Lynksi on täälläkiin eikä oo välille jättänä. Joskus oikein myräkällä on joutunut pilkkimään kyykyssä kelkan suķsien välissä, että näkis siimasta mahdolliset nykäsyt:).
Kelkka muuttaa siirtymiä monella lailla ennen tuli kuuma nyt kylmä. Oikein kylmällä kelillä kätevä jokin iso takki minkä voipi heittää lisäksi ”hartioille” siirtymillä.
Tuosta jään kestosta kelkan alla, niin periaatteessa keväällä on jo jää liian huonoa jalkaisinkin mennä jos ei kelkkaa kestä ja normaalisti vasta joskus huhtikuussa kun jää muuttuu jo paikoin mustaksi. Vesistöjen virtapaikat on kyllä kartettavia alueita koko talven ja että ei harhaudu niihin vaikkapa lumipyryn viedessä näkyvyyden.
Sen oon myös huomannu, jotta ainakiin matalemmissa vesissä kalat säikkyy kelkan ääntä, kun joskus on syönti loppunu ja kalat hävinny luotaimesta toisen kelkan karautettua ihan viereen.
Kiitos! Täytyy vaan pitää maalaisjärki mukana ja seurata jäätilannetta keväällä tarkasti. Varmasti tuo kelkan pörinä pelottaa kalojakin, varsinkin jos on vähän lunta jäällä. Puruvedellä jo pelkän ahkion liikkuminen pelotti kalat alta, vaikka siellä kala oli paljon syvemmässä.
No nii…Onnea vielä uudesta perheen jäsenestä. :)
Onhan se oiva peli siirtymiin,jos ei yhessä paikassa nappaa,ni nopeasti vaihtaa paikkaa. Silloin,kun viimeksi oli se kelkka itselläni,ajelin monet tutut ottipaikat läpi haltioissani, ajatellen, että olihan tuossakin ja tuossa,,viel tuossakin hyvä luoto. Eipä niihin malttanut pysähtyä,kun ne vanhat tutut paikat veti… :). Se on helppoa,kun vain malttas ajaa sinne siirtymän päähän ja antaa kelkan seistä paikallaan ja suorittaa kairailuja isolle alalle jalan. Täs oon taistellut itseäni vastaan ton kelkan hankinnan kanssa .. :) Mä kun tykkään sissiä jalan..:).
Käyppäs Jaana tuolla patikalla ajamassa. Tervossa pyörähät kahveella ja takas,sit tiät,onko hikistä hommaa kelkkailu,vaikka moottori vie..! :)
Tän viikon saa onget olla naftaliinissa..kylymee on..!!
Kiitos, pittää se yrittää liikkuakin vielä ihan omin voimin, ettei kunto piäse ihan rapistummaan :)
Rakentele Jaana kaho kevyt lämmitettävä pilekkimökki jalaksille ja vetele sitä kelekalla – tarkenoo pilekkiä pakkasella ja tuulella. Vehkeille hyllyt ja naulakot sinne sisäseinille. Liedellinen kamina jossa voep keittee sopat ja paestoo makkarat. Tilloo sen verran että makkuupussissa voep yöpyäkkii ni ee tarvii lähtee kottoo nii aekasee.
Tuommoseks se varmaan joskus tulevaisuudessa mennee :)
En ole varma huristelitteko lauantain ohitte. Muutama kelkka meni kaks päällä ahkion kanssa ohitte päivän aikana, mutta en kelkan väriä niin tarkkaan katsonut. Olin Vuorisalon kupeessa Puutossalmentien puoleisella selällä patteja kiertelemässä. Melko vaisu päivä oli, pari n. 150-200gr ahventa kävi näytillä, muuten aivan hiljaista.
Siellä suunnalla kyllä huristeltiin, mutta en vauhdin hurmassa nähnyt pilkkijöitä :) Voi olla, että ohi on ajettu :)