Yhteistyössä OPM International Oy:n kanssa
Otsikko on hieman kärjistetty, myönnetään, mutta kyllä kaikuluotainta voisi nykyään sanoa yhdeksi pilkkijän tärkeimmistä kalastustarvikkeista. Muutama vuosi sitten tuskin monikaan olisi arvannut, kuinka suosituksi ja luonnolliseksi asiaksi kaikuluotaimet tulevat pilkkijöiden keskuudessa. Viisi vuotta sitten pidin itsekin kaikuluotaimia täysin turhakkeina pilkkihommissa, mutta nykyään ei kävisi mielessäkään lähteä pilkille ilman sitä.
Olen pilkkinyt luotaimen kanssa jo monta vuotta ja siltikin opin uusia asioita lähes joka kalareissulla. Kun olin pitänyt luotainta mukanani pilkillä pari vuotta, luulin tietäväni kalojen käyttäytymisestä paljon. Nyt naurattaa oma kapeakatseisuus, kalojen maailma ei tosiaankaan ole niin mustavalkoinen, mitä kuvittelin.
Kaikuluotaimen hyödyt
Sain viime vuoden puolella testattavaksi Lowrancen HOOK-5 yhdistelmälaitteen ja käyn tässä postauksessa läpi laitteen ominaisuuksia ja hyötyjä pilkkikäytössä. Perusominaisuudet ovat kaikilla luotaimilla kutakuinkin samat, joten näitä vinkkejä voi hyödyntää muunkin luotaimen omaavat.
Lowrance HOOK-5
Kirjoitin HOOK-5 laitteesta esittelypostauksen loppuvuodesta ja kirjoituksessa oli myös hyviä vinkkejä luotaimen käyttöön. Jos et ole juttua lukenut, pääset siihen tästä linkistä.
Kun lähden itse kalaan, katson kalapaikat kartasta valmiiksi ja tiedän suunnilleen syvyyden, jossa haluan kalastaa. Kaikuluotaimen avulla haluttujen kalapaikkojen löytyminen helpottuu, sillä syvyyden näkee heti anturin laskeuduttua avantoon. HOOK-5 laitteesta oman sijaintinsa näkee kartalla ja hyvät kalapaikat voi tallentaa suoraan plotteriin.
Plotteri auttaa kalapaikkojen löytymisessä
Avannolla harvoin näkyy heti kalaa, kun anturin laskee avantoon. Avantoa ei kannata koskaan hylätä käyttämättä viehettä järvessä, vaikka luotain piirtäisikin tyhjää. Kalat voivat olla passiivisina pohjassa ja vieheen nähtyään muuttuvat aktiivisemmiksi.
Aloitan kalastuksen aina välivedestä syvyydestä riippumatta, en siis koskaan laske viehettä heti suoraan pohjaan. Kalat saattavat nähdä vieheen jo useiden metrien päästä ja viehettä pikku hiljaa laskemalla luotaimesta voi koko ajan tarkkailla, näkyykö pinnan alla eloa. Viehe myös näkyy aina sitä laajemmalle alueelle, mitä ylempänä se on pohjasta. Senkin vuoksi viehettä kannattaa laskea mieluummin liian hitaasti, kuin nopeasti alaspäin.
Alla olevassa kuvassa ahvenparvi kiinnostui laskeutuvasta vieheestä. Kalojen keskikoko ei ollut kovin suurta ja osa kaloista oli keilan reunalla, koska ne piirtyivät luotaimeen heikompina viivoina.
Kalat voivat nousta ylhäältä laskeutuvaa viehettä kohti useita metrejä
Oikeastaan sellaiset tilanteet ovat aika harvinaisia, että pohjaan ei tulisi mitään eloa viehettä laskiessa. Kala saattaa tarkkailla viehettä pohjasta käsin, jolloin pohjaan tulee väreilyä. Jos kala lähtee nousemaan pohjasta viehettä vastaan, pohjasta irtoaa viiva, joka lähtee joko loivassa tai jyrkässä kulmassa kohti vieheen piirtämää viivaa. Luotain on todella hyvä apuväline silloin, kun kala lähenee viehettä. Ensinnäkin vastaiskuun pystyy valmistautumaan hyvin ja mikäli kala ei tärppää, sitä voi houkutella erilaisilla uitto- tai värisytysliikkeillä nappaamaan.
Kala lähtee nousemaan pohjasta
Pohja ”elää”, joten pohjassa on kaloja, jotka liikkuvat
Alla olevassa kuvassa pohja on aivan tasainen, joten ainakaan liikkuvia kaloja siellä ei ole. Passiiviset, pohjassa paikallaan olevat kalat, eivät näy luotaimessa.
Pohjassa ei näy eloa
Joskus kalat kiinnostuvat mitä ihmeellisimmistä vieheen uittotyyleistä
Kalan pystyy monesti tunnistamaan jo luotaimen näytöstä sen piirtämän viivan ja käytöksen perusteella. Kuitenkaan 100% varmuutta lajista ei saa ennen kuin kala on jäällä. Välillä olen itsekin luullut nostavani haukea ja jäälle onkin tullut iso ahven. Välillä taas toisin päin :)
Mitä isompi ahven on tavoitteena, sitä tärkeämpi apuväline luotain on
Tässä näkyy tyypillinen hauen syöksy, yleensä hauki hyökkää vieheeseen niin nopeasti, että se piirtyy luotaimen näytölle lähes pystysuorana viivana
Alla olevassa kuvassa vieheestä kiinnostui vähän isompi kala, harvoin näkee luotaimen piirtävän noin paksua viivaa. Tämä kala irtosi avannon alla, joten kalan paino jäi arvoitukseksi.
Jännitysnäytelmä
CHIRP-tekniikka
Olen käyttänyt aiempina talvina normaalia kaksitaajuusperäpeilianturia, mutta tänä talvena pääsin vihdoin testaamaan pilkkianturia, joka tukee CHIRP-taajuuksia. Edellisinä vuosina käytin kaksitaajuusanturilla pilkkiessä aina matalampaa taajuutta, eli 83/200kHz anturilla valitisin aina taajuudeksi 83kHz. Tämä siksi, että luodatun alueen eli keilan halkaisija on matalalla taajuudella isompi, kuin korkealla taajuudella.
Pilkkianturi
Kuva lainattu: Lowrance Finland facebook-sivu
Tänä talvena kun aloitin pilkkimisen, kuvittelin tottakai käyttäväni keski CHIRP-taajuutta ja alkuun käytinkin. Keski CHIRPillä yksi pulssi sisältää taajuudet 80-130kHz. CHIRP-tekniikka on kuitenkin niin hirveän tarkkaa, että jouduin tiputtamaan herkkyyttä välillä aika paljonkin, sillä leveä keila keräsi niin sanotusti kaiken tiedon koko matkalta. Herkkyyden liiallinen pienentäminen taas heikentää vieheen näkymistä, joten sitäkään ei voi liiaksi tiputtaa.
Siirryin käyttämään korkeaa CHIRPiä ja keilan pienempi halkaisija ei ole ollut ongelma, sillä kalastan yleensä 5-10 metrissä. Kalan nousun tai välivedestä tulon ehtii näkemään luotaimesta hyvin. Korkealla CHIRPillä yksi pulssi sisältää taajuudet 130-210kHz.
Olen huomannut CHIRPin hyödyt ja tarkkuuden ihan konkreettisesti. Minulla on välillä tapana pomputtaa tasuria muutaman kerran pohjassa houkutukseksi, jos luotaimen näytössä ei ole kaloja. Olen tehnyt sitä myös aiempina talvina ja tasurin matkaa ihan pohjaan asti ei ole pystynyt näkemään luotaimesta. Samoin, kun viehettä on kelannut pohjasta ylöspäin, viehe on saattanut näkyä luotaimessa vasta ollessaan jo useamman kymmenen senttiä pohjan yläpuolella.
Nyt CHIRPiä käyttäessä tasurin matkan pohjaan näkee tosi hyvin. Myös pohjasta nousevan tasurin voi erottaa jo 10cm pohjan yläpuolella. CHIRP on siis todella tarkka ja erottelee kalatkin hyvin jo pienen matkan päässä pohjasta.
Kaikuluotaimen asetukset
Mielestäni luotaimen käyttöön ei ole olemassa mitään normiasetuksia, sillä luotaimet, käyttäjät ja käyttötarkoitukset ovat erilaisia. Joku pilkkii morreilla, toinen isoilla tasureilla. Jollekin normaali pilkkisyvyys on kolme metriä, isojen tasurien uittaja taas saattaa kalastaa 15 metrissä. Oman luotaimen säätöjen opetteluun ei mene kauan ja se on suositeltavaa kaikille, sillä silloin luotaimesta saa parhaimman hyödyn irti. Säätöjä voi muutella aina kesken pilkkimisen, jos välineet tai syvyydet muuttuvat.
Omat asetukset
- Syvyysalueen säätö aina manuaalisesti, sillä jos se on automaattisena, anturi saattaa erehtyä luulemaan esim. kalaparvea pohjaksi ja syvyys alkaa heittelemään
- Herkkyys syvyydestä ja vieheen koosta riippuen 55-70%
- Värilinja 72%
- Pintahäiriön poisto korkea
- Häiriön poisto korkea
- Signaalin lähetysnopeus nopein
- Taajuus korkea CHIRP
- Näytön oikeassa reunassa näkyvä reaalisignaali aina päällä, se helpottaa lähestyvän kalan havaitsemista
Syvyysalueen valinta manuaalisesti
Säätövalikosta voi säätää mm. herkkyyttä
Herkkyys 55-70%, muut säädöt aina samat
Kuvan vierintänopeus näytössä nopeimmalla
Taajuus korkea CHIRP
Luotaimen lisävalinnoista löytyy mm. reaalisignaalin säätö
Hyväksi havaitut vinkit
Virransäästötila
Päivän aikana avantoa tulee vaihdettua usein. Luotaimen sammuttaminen ja käynnistäminen on hidasta ja vie kallista pilkkiaikaa. Laitteen saa laitettua nopeasti virransäästötilaan painamalla näppäinyhdistelmää: virtanäppäin-enter. Toimenpide vie vaan sekunnin tai kaksi, mutta helpottaa luotaimen käyttöä huomattavasti.
Virransäästötila: virtanäppäin+enter
Zoomin käyttö
Syvemmässä kalastettaessa vieheen seuraaminen on paljon helpompaa, jos käyttää zoom-toimintoa. Jos kalastaa eri kokoisilla vieheillä, niin herkkyyttä ei välttämättä tarvitse säädellä vieheiden vaihdon välissä, vaan pienempiä vieheitä käytettäessä näytön voi zoomata kaksin- tai nelinkertaiseksi, jolloin pienempikin viehe näkyy hyvin.
Zoom-näppäimet ovat käden ulottuvilla
Zoom-toimintoa käytettäessä kannattaa muistaa tarkkailla välillä myös koko näkymää, sillä joskus vieheen yläpuolellekin saattaa ilmestyä kala. Alla olevassa kuvassa kalastin pohjan tuntumassa noin 11 metrissä, kun huomasin välivedessä uivan kalan ilmestyvän noin kahdeksaan metriin. Nostin vieheen äkkiä kalan yläpuolelle, jolloin kala kiinnostui siitä ja tärppäsi. Valitettavasti kala myös irtosi, kuten luotaimen näytöstä näkyy.
Kalat eivät tule aina pohjasta
Korkea CHIRP
Vaikka korkealla taajuudella pilkittäessä luodattu alue eli keila onkin kapeampi, kuin matalammalla taajudella, olen oppinut lukemaan luotainta ja kalojen sijaintia korkealla CHIRPillä paremmin. Leveällä keilalla luodattu alue on suuri ja jos pilkitään esimerkiksi 10 metrissä, keilan halkaisija on noin 10 metriä. Sen kokoiselle alueelle mahtuu paljon kalaa ja jokainen niistä myös näkyy luotaimessa. Kalojen sijainnin hahmottaminen on hankalaa, sillä kalat saattavat olla useiden metrien päässä vieheestä.
Kun pilkkii korkealla CHIRPillä, luotaimessa näkyvien kalojen sijainti on helpompi määrittää. Kymmenen metrin syvyydessä keilan halkaisija on noin viisi metriä, joten vieheen alla näkyvä kala ei voi olla kovin kaukana. Jos avannolla näkyy kaloja, mutta ne eivät tärppää, alueen kartoittaminen uusien avantojen avulla on helpompaa, kun voi päätellä minkä pituisten välimatkojen päässä kalaa on ympärillä.
Akku
Akun kesto on yllättävän hyvä, vaikka kyseessä on viiden tuuman näytön omaava yhdistelmälaite. Lataan laitteen mukana tulleen 7Ah akun yleensä joka pilkkireissun jälkeen, mutta välillä lataus on unohtunut. Muutaman kerran olen käyttänyt laitetta pari pitkää pilkkipäivää yhdellä latauksella, eikä akku ole loppunut, vaikka näytön kirkkauskin on ollut täysillä. HOOK-5 ei siis ole mikään virtasyöppö ja vaikka siinä on viiden tuuman näyttö, mukana ei tarvitse kantaa montaa akkua. Akun kestoa voi vielä pidentää pienentämällä näytön kirkkautta.
Lowrancen HOOK-sarjasta on saatavilla myös pienempiä kaikuluotaimia pilkkikäyttöön, laitteisiin voi tutustua OPM:n verkkosivuilla tai Lowrancen laitteita jälleenmyyvissä liikkeissä.
OPM International Oy www-sivu
OPM International Facebook
Lowrance Finland Facebook
Kuva lainattu: www.opm.fi
Hyvä juttu, taas kerran, Jaana. Kiitos! Joku puhui häiriönpoistoista, että niiden tulisi olla pois kokonaan. Hyvä tietää nyt, ettei se näin ollutkaan.
Tuo valmiusilaan siirtyminen on hyvä, mutta olen joskus painanut virtanäppäintä kaksi kertaa, kun laitteen reagointi on ollut hidasta. Samalla hetlkellä, kun olen painanut toista kertaa virtanäppäintä tulee valikko esiin (tietysti!) ja sen jälkeen olen vaikeuksissa, sillä luotain ei tahdo lähteä käyntiin millään! Tai lähtee, muttei näytä mitään! Siinä painellessa näppäimiä saa säädöt mukavasti sekaisin. En tiedä miten kuva tulee takaisin, mutta välillä on primitiivireaktio lähellä, kun luotain käynnistyy, mutta alkukuvaa kuummempaa ei ilmesty näytölle! Mitä pitäisi tehdä, kun onnistuu noin hienosti sammuttamaan näytön? Minulla on Elite 4X Chirp luotainpaketti, selvyyden vuoksi.
Kiitos Erkki! Valitettavasti en osaa auttaa tuossa asiassa, mutta voit kysäistä esim. tuolta Lowrance Finland Facebook-sivujen kautta, linkki löytyy tuon tekstin lopusta :)
Mahtavaa tekstiä! Menossa huomenna hakemaan kaikuluotanta. Käyttökertoja itsellä parikymmentä ja tämä toi taas kasan hyvää tietoa. Kiitos :)
Kiitos :)
Mulla nyt toista talvea käytössä lowrance elite 3X. Käytän sitä siian pilkinnässä enkä lähtisi enää ilman sitä siika pilkille. Mahtava laite kun näkee missä kala liikkuu ja miten reagoi pilkin liikkeisiin. Täytyisi kokeilla sitä myös ahven pilkillä vielä tänä talvena. Aivan mahtava laite suosittelen kaikuluotaimen käyttöä pilkille. Mulla vain positiivisia kokemuksia.
Kyllä on mahtava laite, eikun vaan ahvenpilkille mukaan ens kerralla!
en ymmärrä miten joku saa toimimaan 83Hz taajuuden…omassa Lowrance Elite 3X:ssä kaiku ei piirrä pilkkianturilla mitään jos herkkyys on 83….ainoastaan 200KHz näyttää tasurin ja kalat. Ihan sama pilkinkö 3m vai 15m syvyydessä :(
En kyllä osaa sanoa mistä voisi johtua, minulla on aina toiminut matalampikin taajuus hyvin. Kannattaa kysäistä tuolta Lowrance Finlandin facebook sivuilta, sieltä saat varmasti ammattitaitoista apua. Linkki sivulle on tuon yllä olevan tekstin lopussa.
Moi Jaana! Tämä ei ole kritiikkiä, eli älä ota sitä sellaisena :). Tekstisi oli taas, kuten aina, todella hyvä ja laadukas.
Mutta pakko on takertua tuohon ekojen lauseiden joukossa olevaan ”kaikuluotain on luonnollinen osa pilkintää” -lauseeseen. Itse olen kalastanut eri aktiivimuodoilla n. 35v, myös paljon pilkkien. Kysymys ei ole siitä etteikö kaikuluotaimen avulla saisi niin kesäisin kuin talvellakin enemmän kalaa, takuuvarmasti saa ainakin pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Samoin varmasti oppii kalojen käyttäytymisestä paljon enemmän, ja myönnän että sitä kautta voi hyvinkin saada harrastuksesta enemmän irti. Mutta täysin eri asia on se, onko luotaimen käyttö kalastuksessa ”luonnollista” erityisesti talvella, jolloin siihen ei liity veneellä ajamiseen liittyvää turvallisuusaspektia (syvyydet, reitit, plotteri). Eli haluan vaan tuoda esille pointin joka on aika vahva meillä monella (todella monella) pitkään kalastaneella, että jokainen tekee tietenkin tyylillään, mutta ei kaikkia mahdollisia tekniikan tuomia apuvälineitä välttämättä tarvitsisi tähänkin hienoon lajiin tuoda. Tottakai myyjät myyvät, ja luovat ihmisille ”pakollisia” tarpeita, jotka eivät välttämättä sellaisia kuitenkaan ole. Tottakai hyvä asia on että raha kiertää ja kansantalous pyörii. Mutta nöyrimmin pyytäisin välttämään tällaisia termejä kuten ”luonnollinen” tässä yhteydessä (kaiun käyttö talvella), koska kuten todettu, asiasta voi perustellusti olla montaa eri mieltä, ja kaikki olla omalla tavallaan oikeassa.
-nim. ”Annetaan kaloillekin mahdollisuus” ;-)
Moi ja kiitos kommentista :) Käytin sanaa ”luonnollista”, koska minulle ja monille muillekin se on luonnollista. Olen pilkkinyt aktiivisesti vasta muutaman vuoden (sitä ennen olin ns. sunnuntaipilkkijä) ja näistä aktiivisista vuosista suurimman osan luotaimen kanssa. Moni on saattanut aloittaa pilkkiharrastuksen ostamalla kaikuluotaimen, eli luotain on kulkenut pilkillä alusta asti. Silloin luotain on tullut luonnolliseksi osaksi kalastusta. Se on varmasti vieraampi asia silloin, jos on kalastanut aktiviisesti kymmeniä vuosia ilman luotainta ja jos luotain ei omaan pilkkimistyyliiin sovi ollenkaan. Jokainen kuitenkin saa valita oman kalastustyylinsä mielensä mukaan ja tässä nyt tuli käytettyä tätä sanaa ”luonnollinen” ihan siitä syystä, että lähestulkoon kaikki pilkkituttavani kalastavat luotaimen kanssa ja meille se on luonnollista. Ehkä unohdin, että myös ilman elektroniikkaa kalastavia on :)
Ps. kaikuluotaimen omaavanakin voi tehdä mp-reissuja, ei se luotain kaloja takaa. Nimimerkillä kokemusta on ;)
Hei Jaana,
Käytätkö edelleen yllä mainittuja asetuksia pilkkimisessä?
Minulla on käytössä Lowrancen Hook-5x (pilkkianturilla) ja minun on hakala saada noin häiriöttömiä luotauksia kuin yllä. Jos säädän herkkyyttä niin että tasuri näkyy hyvin (kalastettaessa syvältä 8-15m), niin häiriöt ovat melkoisen suuret. Olen käyttänyt myös 2x ja 4x zoomausta, mutta silti häiriöit ovat ongelma edelleen.
Olisi mukavaa nähdä videolla sinun pilkkipäivä ja miten toimit/ säädät luotainta eri pilkkien ja syvyyksien muuttuessa.
Hei, kyllä samat asetukset ovat edelleen käytössä. Erikoista, että sinulla on häiriötä, käytätkö siis korkeaa chirpiä?
Kyllä. Käytössä ovat tässä artikkelissa mainitut asetukset.
Luotaimen valikkoja ja asetuksia on tullut ihmeteltyä, mutta vielä en ole onnistunut ongelmaani ratkaisemaan.
Mikä anturityypin olet asetuksista valinnut?
(en muista miten se siellä tarkalleen on : PTI-WBL?)
Olen valinnut juuri sen pilkkianturin asetuksista. Erikoista kyllä, että sinulla näkyy häiriöitä. Kyllähän siihen häiriöön voi olla syynä myös veden epäpuhtaudet, siiman aiheuttamat ilmakuplat, lähellä oleva toinen luotain ym. luotaimesta riippumattomat asiat.
Mikäli häiriötä on häiritsevän paljon, niin OPM:n huolto osaa varmasti asian kanssa auttaa!
Hei,
Tähän on unohtunut kirjoittaa loppukaneetti.
Alkukesästä tapasin kalastustapahtumassa OPM:n edustajan. Keskustelin hänen kanssaan häiriöistä/ ongelmista. Veikkaus oli että anturin ”kiteet” ovat ”rikki” ja anturi ei luotaa täydellä teholla. Lähetin anturin heille huoltoon. Sain nopeasti uuden anturin ja olen (vähän) sitä nyt kesällä testannut. Luotauskuva on nyt hyvä ja selkeä.
Kaikki hyvin, loppu hyvin.
Hei, kiva kuulla, että nyt toimii! ?
Tutkailin tietoja kaikuluotain pilkkimiseen aiheesta ja törmäsin tähän kirjoitukseen. Ensimmäinen yllätykseni oli ahvenkuva ja sitten skrollasin, että kukas tätä kirjoittaa. Jaana, uusi tuttavuus. Hyvä ja hyödyllinen kirjoitus, ja hyviä vastauksia kysyjille. Auttaa ratkaisemaan mahdollista hankintaa ja ehkä laitettakin.
Kiitos Kari ?