Talven neljäs reissu
Miksi toivoinkaan kovia pakkasia, niitä on nyt piisannut ihan liikaa. Alkaa jo rakas harrastus kärsimään, kun ei pääse jäälle. Mittari on näyttänyt kahta-kolmeakymmentä viimeiset kymmenen päivää ja minä raukka olen nyhjöttänyt sisällä. Ei vaan ole kärsinyt lähteä itseään palelluttamaan ja kairakin temppuilee kovilla pakkasilla.
Minulla on Mora Nova käytössä nyt kolmatta talvea ja olen kyllä tykännyt siitä hirveästi. Niin kevyt kairata, että sujahtaa nopeasti läpi paksummastakin jäästä. Yksi huono puoli siinä kuitenkin on, terä nimittäin jäätyy kovilla pakkasilla eikä kairaamisesta meinaa tulla mitään, kun terä pyörii tyhjää. Päätin sitten hankkia kakkoskairaksi Moran jo tuotannosta poistuneen mallin, Expertin. Expert Pro:ta myydään vielä, mutta tuo perusmalli on poistunut. Jouduin siis etsimään kairan käytettynä ja minulla kävikin hyvä tuuri, kun laitoin paikalliselle kirppikselle ilmoituksen. Melkein heti soitti setä muutaman kilometrin päästä, että täälläpä olisi. Kaira oli uudenveroinen ja vain muutaman kerran käytetty. Tein siis ehdottomasti siitä kaupat.
Tänään sää vihdoin lauhtui sen verran, että päästiin pilkille. Lumisadetta oli luvattu koko päiväksi, mutta joskus se saattaa tehdä ahvenista ahnaita. Toiveikkain mielin siis jäälle. Tällä pilkkikaudella minulla on edelleen se ahven saamatta, joten siinä tavoite päivälle. Kyllä nyt yksi ahven aina tulee, helppo homma.
Tallusteltiin jäälle puoli yhdeksän maissa ja suunnattiin kohti ahvenpaikkoja. Rannasta oli matkaa vajaa kilometri, mutta se tuntui viideltä. Lunta oli paikoitellen jopa 30cm ja lähes joka puolella lumen alla peilijää. Ihan tajuttoman liukasta! Onneksi en kaatunut kertaakaan, mutta pilkkikaveri teki spagaatin. Taisi kuitenkin selvitä vaurioitta :) Kyllä oli raskasta vetää ahkiota, jossa kökötti perinteiset sata kiloa tavaraa. Pitäisi karsia tavaroita tai sitten kasvattaa lihakset.
Vihdoin päästiin mestoille ja pääsin testaamaan ”uutta” kairaa. Ai että se upposi mukavasti jäähän ja yhden reiän sain kevyesti kairattua. Sitten ne iski, maitohapot. Toinen reikä vaatikin jo vähän enemmän aikaa ja muutaman tauon. Jäätä oli tosi paljon, 38 senttiä! Vajaa kaksi viikkoa sitten jäätä oli reilu 10cm tuolla samalla järvellä. Eipä ihmekään, jos kutosen reiän kairaaminen olemattomilla hauiksilla on vähän rankkaa.
Enää 50% jäljellä toisesta avannosta, sitten pääsee pilkille :)
Ensimmäisellä avannolla, eikä oikeastaan muutamalla seuraavallakaan, tapahtunut mitään. Tasurirasian kansi kävi vähän väliä ja uimaan pääsivät useissa väreissä Kalarosvo, Kommo, Pääevä, Silli, Panucci, Kalaja, Kalapele, Sepeteus, Sanek… Eivät toimineet tällä kertaa. Pilkkikaverin Kalarosvoa kävivät jytkyahvenet tärppimässä, mutta minun rosvoja eivät. Pilkkikaverilla on levypyrstöisiä, minulla jigipyrstöisiä. Vai olisiko syynä sittenkin käsiala, kun tärpit eivät tulleet minulle.
Märkää ja tyhjää
Kommon Köykänen odottaa vuoroaan
Päivän paras pilkkikaverilla tämä kaunis ahven. Ihana kala! Ja Kalarosvollahan se tuli :)
Viime talvena tavoitteena oli kilon ahven ja sain kuin sainkin sen napattua. Tänä talvena taidan laittaa tavoitteeksi ahvenen. En nimittäin saanut tänäänkään vielä sitä ahventa, vaan vain yhden ainoan hauen. Vuosi 2015 oli kyllä niin uskomaton kalavuosi, että ne saaliit pysyvät mielessä pitkään ja ehkä minulla on hyvien kalojen kiintiö täynnä jonkin aikaa… Vai onko Ahti?
Kalarosvo kelpasi hauelle. Hauki lähti kaverin purkkiin.
Tämä päivä oli kyllä tosi rankka. Ei se aamuinen lumessa tarpominen ollut mitään verrattuna tulomatkaan. Väsyneenä, märkänä ja vähän pettyneenä tarvot vielä paksummassa lumihangessa ja liukkaalla jäällä kohti rantaa. Tein tänään vaan 15 reikää, mutta tuntuu, että olisin juossut maratonin käsilläni. Ehkäpä maaliskuun lopussa kaira pyörii vähän livakammin, vielä toistaiseksi puuttuu jotain tuolta olkavarsista.. Mutta kaiken kaikkiaan kuitenkin ihana päivä, eihän tuosta pilkkimisestä voi olla tykkäämättä :)
Tänään näkyvyys aika heikko :)
Oletteko muut uskaltautuneet kovilla pakkasilla pilkille ja onko ahvenia tai kuhia löytynyt? Seuraavalla reissulla tekisi mieli lähteä etsimään kuhia.. Siihen taitaa olla vaan yksi ratkaisu: Sotka =)
Joulukuun lämpöennätys rikki
Ja minä odotan eteisessä pilkkivaatteet päällä ja pilkkireppu selässä jäitä. No melkein. Keli ei ole ihan sitä, mitä yleensä joulukuussa. Kyllä tämä vähän tuntuu suolan hieromiselta haavoihin..
Nyt alkaisi olla hankinnat tehty tulevaa pilkkikautta varten. Jos ei tänä talvena tule isoja köllikkäkaloja, niin sitten on kalastajassa vika. Joku saattaisi sanoa minua jo himohamstraajaksi, mutta totuus on se, että jokaista tasuria tarvitaan joskus. Välillä pitää olla pientä, välillä suurta. Välillä painavaa, välillä kevyttä. Toisena päivänä toimii luomuvärit, toisena vain ärsyvärit. Kas näin omia hamstrauksia voi selitellä parhain päin ;)
Hankin aiemmin syksyllä yhden Kalapelen Nulikka-kevennetyn ja tykästyin siihen heti. Leinon Pekka, joka tasureita valmistaa, laittoi minulle testiin vielä muutaman luomuväritteisen Nulikan. Sain myös Kuhapeli-nimisen tasurin, joka on hieman Nulikkaa suurempi. Nulikan mitat ovat 8,5cm/15g ja Kuhapelin 10cm/18g.
Nulikat
Kuhapeli
Thank you ;)
Joku aika sitten kerroin etsiväni värikoukkuja tasurin alle kuhan pilkintään. Sain yksityisviestillä vinkin, että kannattaa tilata koukkuja Halmeen Janilta, joten laitoin Janille viestin. Jani valmistaa vaikka minkävärisiä koukkuja ja koska olin lukenut, että kuhalle kannattaisi tarjota sinistä, pyysin Janilta sinisävyisiä ”normivärien” lisäksi. Kirjeen saapuessa olin tosi tyytyväinen koukkujen laatuun ja ulkonäköön. Koukkujen hinta-laatusuhde oli enemmän kuin kohdallaan! Nämä ovat kuin karkkeja, ja jos kalat ovat yhtä paljon makean perään kuin minä, niin saattaapa kyseiset koukut koitua kohtaloksi..
Nam nam :)
Viime talvena törmäsin Panucci-merkkisiin kevennettyihin ja tilasin heti itselleni yhden. Kädenjälki on erittäin hienoa näissäkin vieheissä. Muutama viikko sitten huomasin Panun (Kolehmainen) Facebookiin laittaman kuvan isommasta Panuccin mallista, pituutta sillä tasurilla oli koukusta koukkuun 12,5cm. Se oli niin hieno, että minun oli pakko saada se :)
Pistin siis tilauksen menemään ja paketin saapuessa tasuria tuli ihailtua pidemmän aikaa. Se on niin iso ja erikoinen, isoin tasuri mitä minulta löytyy. Tosi mielenkiintoista nähdä miten kalat reagoivat siihen ja minkälainen uittotyyli sille sopii. Onneksi on luotain, niin näkee reaaliaikaisesti, millä tavalla ja missä syvyydessä (välivedessä vai pohjassa) tasuria kannattaa uitella.
Panucci 12,5cm/30g
Sain Panulta testiin uuden, hieman pienemmän mallin, Piccolon. Sen pituus koukusta koukkuun on 7,5cm ja paino 14g. Ahven-tasuri ei voi oikeastaan enää enemmän ahvenelta näyttää. Saattaa tulla tappelua kalojen keskuudessa, kun tiputan tämän jään alle. Kuka ehtii ensiksi puraisemaan..
Viime keväänä minulla ja pilkkikaverilla paukkui kilo rikki ja vieheenä oli Kalarosvo. Kalarosvon valmistaja, eli Joensuun Tommi, on luvannut kilon ylityksistä yllätystasurin. Nyt postisetä toi mieluisan yllärin ja kivahan se olisi tälläkin se kiloinen napata. Vai olisiko se seuraava tavoite kaksi kiloa ;) Kyllä se taitaa tänä talvena olla sillä tavalla, että ennätykset paukkuu ainakin pilkkireissujen määrässä. Taidan muuttaa johonkin saareen ja pilkkiä aamusta iltaan :)
Niin kaunis tasuri, kiitos Tommille!
Aiemmin kyselin kokemuksia Ursuitin MPS kuivapuvusta, joka tulee uloimman vaatekerroksen alle. Löysin sitten netistä käyttäjien keskusteluja ja positiivisten kommentien perusteella uskalsin laittaa puvun tilaukseen. Hyödynsin Black Fridayn tarjouksen eräässä nettikaupassa, joten sain puvun ihan kohtuuhintaan.
Tämä tulee olemaan kätevä sekä syys- että kevätkalastuksessa, kun vedet ovat viileät, ja tottakai pilkkireissuilla varsinkin alku- ja lopputalvesta. Voi olla, että pidän puvun joka reissulla päällä varmuuden vuoksi. Vielä hankintalistalla olisi kelluntahaalari, mutta arvatkaapas onko niitä naisille tarjolla paljon? Mitoitukset ovat yleensä miesten ”muotojen” mukaan tehty, joten esim. hauisten kohdalle jää tyhjää ja pyllyn kohdalla taas on vähän naftia ;)
Nyt odotan tosi innolla tulevaa pilkkautta, että pääsisin testaamaan uusia tasureita. Väsäsin tasureilleni rasian ja sain koko kokoelmani mahtumaan siihen. Ei tarvitse aina tuskaisena etsiä montaa rasiaa läpi, jos haluaa kokeilla jotain tiettyä mallia tai väriä. Seuraavassa postauksessa vähän tarkemmin juttua rasian väsäämisestä :)
Miten meni noin niinku omasta mielestä (kesä 2015)?
Nyt kun vene on saatu talviunille, niin voisi vähän muistella kesää 2015 kalastuksen saralla. Tämä kesä tosiaan oli ensimmäinen kunnon kalastuskesä, sillä saatiin ikioma vene hankittua. Muistattekin varmaan Vene Puattisen..
Tähän kesään asti kalastus tapahtui rannoilta käsin ja muutenkin kesäkalastusharrastus on vasta kolme vuotta vanha. Ostin ensimmäisen virvelini nimittäin vuonna 2013. Siihen asti kesäkalastelut olivat niinkiin alkeellisella tasolla kuin mato-onginta :) Pientä kehitystä on siis kieltämättä tapahtunut. Nälkä kasvaa syödessä ;)
Oman veneen hankinta on aina ollut tosi kaukainen haave, sillä oma epävarmuus ja taitamattomuus olivat esteenä. Ajateltiin, että ei me ikinä opita ajamaan veneellä tai löydetä kalapaikkoja. Kun pilkkikausi alkoi viime keväänä väläytellä loppumistaan eikä kalastushimo ollut yhtään laantunut talven aikana, veneen hankinta alkoi houkuttelemaan ihan tosissaan. Olisipa mahtavaa päästä pilkille myös kesällä…
Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja kohta vetokoukussa napotti traileri ja trailerin päällä ihka ensimmäinen oma vene. Voi kun se oli nätti ja söpö, vaikka vähän vanhemmanpuoleinen olikin. Meille kuitenkin juuri passeli ja kyllä se on ollut hyvin luotettava kalakaveri koko kesän! Olen oppinut ajamaan veneellä ihan hyvin (ajokortittomaksi naiseksi) eikä haavereitakaan ole sattunut *koputtaa puuta* ;)
Tämä vuosi tulee olemaan varmasti yksi mieleenpainuvimmista kalastusvuosista. Hyvin epärealistinen haaveeni kilon ahvenesta toteutui viime keväänä pilkkikauden viimeisenä päivänä. Oi että, kylmät väreet menevät vieläkin pelkästä ajatuksesta, ja silloin tällöin käyn reissurapsani kyseiseltä päivältä lukemassa, oli se niin mahtava juttu. Jos joku ei ole sitä tarinaa lukenut, niin postaus löytyy täältä. Videopätkäkin kalasta löytyy Fish me luckin Youtube-kanavalta, eli täältä.
Mamma ylpeänä mammasta
Ahven 1087g
Maagisen rajan rikkoontumisen jälkeen oli mukavaa siirtyä kesäkalastukseen. Hankittiin venepaikka Kuopionlahdelta ja potentiaalisia kalapaikkoja löytyi kartasta useampiakin lähialueelta. Mutta eipä se kalapaikkojen löytäminen niin helppoa ollutkaan enää livenä. Karttaselaimesta pystyi bongailemaan mukavia luotoja ja kuhan maun maistoi jo suussaan pateille ajellessa. Reseptit pyörivät mielessä: mitä lisukkeita, mikä viini… Monesti Ahti luki ajatukseni ja ehkä opetusmielessä jätti minut kaloitta. ”Ei se Jaana kuules niin helppoa ole, kalojen eteen on tehtävä töitä.” Mutta kyllä minä muuten olen tehnytkin töitä niiden eteen ja onneksi välillä on tilipäiviäkin ollut, palkanmaksajana Ahti.
Kesä on ollut opettavainen ja uusia kalapaikkoja löytynyt useita. Kuhat ovat kuulemma olleet tänä kesänä erilaisissa paikoissa kuin normaalisti, johtuen varmaankin viileistä vesistä. Parina aiempana kesänä olen löytänyt kuhia pinnastakin, mutta tämän kesän kaikki kuhat ovat tulleet pohjasta. Toki myös välivedestä on tullut tärppejä, mutta pohjasta ovat nekin kalat ponkaisseet.
Kalarosvo toimii kesät talvet
Kesä on ollut vaikea, mutta me ollaan totuttu vaikeuteen. Vesillä on vietetty niin monta tuntia, että ei uskalla edes laskea. Ei riitä sormet ;) Ehkä jos lukijat lainaisivat sormiaan, niin voisi alkaa riittämäänkin, mutta eipä niillä luvuilla niin suurta merkitystä ole. Välillä on tullut kalaa, välillä on tullut kokemusta ja välillä on tullut vain kylmä. Mutta päivääkään en vaihtaisi pois :) Kallavesi on kyllä kuhaisa vesistö. Tajusimme, että nyt kesällä pilkkimällä olemme saaneet eniten kuhia, toiseksi eniten haukia ja sitten vasta tulevat ahvenet! Ihme homma. Kyllä yleensä ahven on se ykkössaaliskala, kun pilkitään..
Kesän paras saalis oli ehdottomasti 3,9kg kuha, joka meni heittämällä omaksi ennätyskuhaksi. Se oli uskomaton ilta ja kuhaennätykseni riikkoontui kaksi kertaa saman päivän aikana. Vertikaalijigaamalla ensin 3,7kg ja pian 3,9kg. Jos jollakin on tämä ilta mennyt kokonaan ohi, niin käyppäs lukemassa se täältä. Youtubesta löytyy myös video, jossa ennätyskuha saa vapautensa takaisin, video täällä.
Toinen saalis, joka myös jäi mieleen, on haukiennätykseni rikkonut 5,2kg hauki. Vaikka hauki ei ollutkaan kohdekala, niin mukavahan sitä oli väsytellä. Elokuinen päivä oli tajuttoman kuuma ja tilanteeseen liittyy vielä hauska juttu, jota en blogissakaan silloin kertonut. Päivä oli siis todella kuuma, joten kalastin pikkuhoususillaan :) No sitten tärppäsi se mahdoton fisu ja tottakai halusin kalasta videomateriaalia. Sitä ennen oli kuitenkin pakko laittaa housut jalkaan ja kalakaveri piti virveliä sillä välin. Videolla siis on housut jalassa :) Reissurapsa löytyy tästä linkistä.
Mieleenpainuvin kuha ja hauki tulikin jo mainittua, joten kerrotaanpas myös kesän parhaasta ahvenesta. Kesä alkoi mukavan kokoisella ahvenella ja silloin sainkin ehkä liian ruusuisen kuvan kesäkalastuksesta. Pidin ahventa kädessäni ’like a boss’ ja ajatuksissani ahven ennätyksetkin rikkoontuivat kesän aikana monta kertaa. Ahti repi minut kuitenkin maan pinnalle. Ehkä ne ahven enkat vasta ensi talvena.. ;) Ahvenjuttu.
Syksyllä pääsin elämäni ensimmäisen kerran kalaan merelle. Kokemus oli tosi mukava, vaikkei reissulla mitään suuria kaloja noussutkaan. Suuria tunteita kuitenkin nousi pintaan ja nautin joka hetkestä. Ihana viikonloppu :) Porvoon viikonlopun tunnelmista voi lukea näistä linkeistä: merellä kalassa ja mökkeilyä.
Pari kuukautta sitten sain kutsun uisteluveneeseen ja mahtava päivä oli sekin. Pääsin tutustumaan vetouisteluun läheltä ja opin päivän aikana tosi paljon uistelusta. Keli suosi, seura oli mukavaa ja kalojakin bongattiin.
Samaisessa uisteluveneessä pääsin kokemaan loppusyksystä myös lohikalojen täkyraksiuistelun. Tuli tavattua sellaisia kaloja, joista omilla kalareissuilla on ihan turha haaveilla. Raportti päivästä löytyy täältä.
Kyllä tuollaisten reissujen jälkeen tajuaa, miten kokematon sitä onkaan kalastajana. On niin paljon asioita, joita ei vielä tiedä, mutta joita saa ja voi opetella. Ja vaikka lukisi miten paljon kalastuskirjallisuutta tai alan lehtiä, ei niistä voi koskaan oppia tuollaisia asioita. Se, minkä kokee ja näkee, opettaa ihan eniten. Kirjallisuus ja lehdet sitten tukevat opittua. Myös muilta kalamiehiltä kuullut vinkit ja neuvot ovat kultaakin kalliimpia tässä harrastuksessa. Kalastaessa tulee usein ”ahaa-elämyksiä”, kun ymmärtää esimerkiksi jotain uutta kalojen käyttäymisestä. Sellainen harrastus olisikin ihan tylsä, jossa joku päivä voisi olla kaikentietävä.
Nyt sitten valmistaudutaan jäiden tuloon. Varmaan joskus aiemminkin olen sen jo blogissa kertonut, mutta pilkkiminen on minulle tärkein kalastusmuoto. En malta odottaa <3
Miten teidän kalastusvuosi on sujunut? Onko tullut ennätyskaloja? Kertokaahan kommenttikentässä tai tulkaa juttelemaan Fish me luck kalastusryhmään Facebookiin :)
Niin ja vastaus tuohon otsikon kysymykseen: ihan kivasti ;)
Millä Jaana pilkkii?
Kuten kuvasta huomaatte, tasurit ovat alkaneet parveutumaan, eli eiköhän se talvi sieltä ole tulossa. Surullisena on myönnettävä, että veneellä kalastelut ovat tältä vuodelta kalasteltu. Vene on loppusilausta vaille talviteloilla (se on siis vielä järvessä) :) Mutta niinhän ne sanoo, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Parin päivän sisään peitellään Puattinen talviunille.
Varastoon kesäkalastuskamoja pakkaillessa ajatukset olivat jo pilkkikaudessa. Omat tasurirasiat on käytävä läpi ennen talvea, jotta saan rasiat järkevästi kuljetettua pilkillä mukana. Kesällä veneeseen on ollut helppo roudata useampi kassi ja tasureita on ollut siellä täällä. Nyt täytyy tiivistää, sillä ahkioon ei hirveästi ylimääräistä tavaraa mahdu. Oman muistin virkistämiseksi purin kaikki tasurini rasioista ja päätin esitellä omia vieheitäni teillekin. Ihan kaikki tasurit eivät kuvissa ole, mutta näitä olen käyttänyt kaikkein aktiivisimmin ja nämä myös kulkevat joka reissulla mukana. Kesät talvet.
Suurin osa tasapainopilkeistäni on kevennettyjä, mutta nyt kesällä tuli hankittua myös lyijyisiä, sillä veneestä on helpompi pilkkiä painavammilla tasureilla. Osa tasureista on toiminut paremmin ja osa huonommin, mutta varmasti oikeaan aikaan oikeassa vesistössä jokainen toimii. Luotto on kova jokaikiseen ja eivät ne minun matkassa kulkisi, ellen uskoisi niihin.
Oikeastaan kaikki omistamani tasurit ovat pienvalmistajien tekemiä. On mielenkiintoista käyttää eri valmistajien tuotteita ja huomata jokaisen tasurin ainutlaatuisuus. Kyllähän ne kaikki kaloilta näyttävät, mutta monesti yhtäläisyydet loppuvatkin siihen. Jokainen tekijä on oman tasurinsa ”fiilannut ja höylännyt” omaan silmään sopivaksi. Ennen kuin valmis viehe tipahtaa minun postiluukusta, on tapahtunut paljon asioita. Vaikea edes arvailla työn määrää ja toimivan tasurin tekeminen on takuulla vaikeaa. Voi olla, että siitä täytyy tehdä jopa kymmeniä koeversioita, jotta esim. uinti saadaan halutunlaiseksi. Ja käsityönä kun tehdään, se on hidasta hommaa. Pienvalmistajien tasurit maksavat enemmän kuin markettien 3kpl kympillä, mutta ovathan ne ihan eri maailmastakin. Mielelläni maksan laatutuotteesta enemmän, sillä tiedän, että tekijä on tehnyt paljon ajatustyötä sen eteen ja varmaan muutamia hikipisaroitakin vuodattanut :)
Laitan esittelyyn kaikista tasureista ”noin”-mitat. Punnitsin ne kotivaa’alla ja mittasin pituuden koukusta koukkuun. Gramman ja millin heittoja saattaa olla valmistajien ilmoittamiin mittoihin nähden, mutta viralliset koot saatte itse valmistajilta/kotisivuilta. Valitettavasti en välttämättä tiedä/muista kaikkien tasureiden oikeita nimiä, mutta mainitsen kuitenkin valmistajan.
Kalarosvo, Tommi Joensuu
Pienet kevennetyt 6,5cm/11g. Oikealla kevennetty 8,5cm/17g.
Kevennetyt 9,5cm/24g.
Lyijyiset 9,5cm/35-40g.
Sepeteus, Seppo Happonen
Kevennetyt 11cm/27g.
Kaksi ylintä ovat lyijyisiä, kooltaan 10cm/35g. Kaksi alinta kevennettyjä 10cm/21g.
Pääevä, Mikko Asikainen
Pieni lyijyinen 5cm/16g. Kevennetyt 8,5cm/20g.
Panucci, Panu Kolehmainen
Kevennetyt 10cm/24g.
Silli Lures, Toni Sillanpää
Lyijyiset 10cm/29g ja 8cm/19g. (Sillin kasit ovat pakasta vedettyjä, joten niitä en ole vielä ehtinyt testaamaan.)
Perza-vaaput, Jarno Viljakainen
Kevennetyt 11cm/24g.
Sanek, Chadin Alexsandr
Kevennetyt 10cm/28g.
PP-Lures, Petri Perttula
Kevennetyt 10cm/23g ja 7cm/16g.
Jekku, Jani Elkelä
Kalapele, Pekka Leino
Lohijurmu
BTG, Juho Mäki-Maunus
Kevennetyt Jekku 9,5cm/16g, Kalapele 8,5cm/15g, Lohijurmu 9cm/16g, BTG 12cm/28g.
Hankin omalta kotipaikkakunnaltani (Rautalampi) kotoisin olevan valmistajan, Lohijurmun, Kalaja-kevennetyn. Sitä en ole vielä päässyt testaamaan ollenkaan, mutta näppituntuma on hyvä :) Mielenkiinnolla odotan pilkkikauden alkua. Toivottavasti karman laki ei toteudu, sillä ostin toissa kesänä Lohijurmun vaapun ja ensimmäisellä käyttökerralla kävi näin. Täytyy olla tuon Kalajan kanssa varovaisempi ja toivoa, ettei se näppituntuma ole liian syvä, eikun hyvä ;)
Oma uittotyylini tasureiden suhteen vaihtelee. Välillä kalat tykkäävät täysin paikallaan olevasta tasurista ja liikkeiden pitää olla tosi pieniä ja rauhallisia. Varsinkin talvella kuhat ovat oikeastaan aina tärpänneet sillä tyylillä uitettuun tasuriin. Toisinaan tasuria taas saa uitella tosi suurilla liikkeillä ja vasta sitten alkaa tapahtumaan. Kaikuluotain on kyllä aivan ehdoton kapistus tasurihommissa. Sen avulla pystyy seuraamaan ovatko kalat kenties sen paikallaan olevan kalan perään vai haluavatko ne pyydystää vähän vikkelämmin liikkuvia kaloja. Monesti pilkilläkin olen luullut olevani tyhjän reiän päällä, mutta sitten pohja alkaakin elämään, kun satun uittamaan tasuria oikealla tyylillä.
Minulla tosiaan kulkee koko tasuriarsenaali aina mukana ja haluan testata monia vieheitä päivän aikana. Avannollakin minulla on tasurirasiat jäällä avonaisina ja vaihtelen niitä muutaman minuutin välein, jos ei merkkejä tule. Samoin kesällä tulee vaihdeltua tosi ahkerasti. Ja vaikka olisin jonkun tasurin kokeillut, saatan kokeilla sitä vielä monta muutakin kertaa päivän aikana, jos minulla on tunne, että se voisi toimia. Joskus se sitten viidennellä kerralla toimiikin. Tai sitten ei :) Sehän siitä kalastuksesta mielenkiintoista tekee. Aijaijai, nyt alkoi tekemään pilkille mieli. Pitäiskö tässä muuttaa Lappiin vai jaksaisko odottaa vielä muutaman viikon ;)
Viikkokatsaus
Vielä on pari hullua nähty Kallavedellä pyörimässä, vaikka lämpötila on lähennellyt nollaa. Kalastustapahtumat ovat myöskin lähennelleet nollaa. Viime perjantaina saalis oli niinkin suuri, kuin yksi ahven. Sillä ei vielä paljon herkuteltu. Uittelin pitkästä aikaa mikrotasuria, kun keli oli sen verran tyyni, että kevyt viehe pysyi veneen alla. Jostain se pieni, yksinäinen ja eksynyt ahven siihen tarttui ja ihan kiva oli tavata lempparikala. Syönti kesti sen yhden sekunnin, jonka jälkeen jatkui normaali tyhjän kalastaminen.
Maanantaina käväistiin myös vesillä ja saldona oli taas yksi ahven, joka tuli mikrotasurilla. Ei olisi puuttunut kuin muutama kymmenen reissua enää, niin kukkokalat olisivat olleet kasassa. Kylmä oli silloinkin ja meinattiin jäätyä kuin torakat. Onneksi perheestä löytyy ylimääräinen, isojen ukkojen kokoa oleva kelluntahaalari, jonne mahdun kaikkine varusteineni sisään. Sitä en tiedä, onko se miten turvallista, mutta eipähän ainakaan paleltanut.
Ja koska ne turvallisuusasiat pyörivät mielessä, niin siitäpä päästäänkin seuraavaan aiheeseen eli kuivapukuihin. Onko kellään kokemusta Ursuitin MPS-kuivapuvusta? Se tulee päällimäisten vaatteiden alle ja vaikuttaisi esittelyjen perusteella kätevältä. Kävisiköhän syys- ja kevätkalasteluun kylmän veden aikaan ja miten toimisi pilkkivaatteiden alla? Tuleeko kuuma vai kylmä jäällä?
Kuva lainattu www.ursuit.com
Tänään teki taas mieli paleltua ja kalastaa tyhjää, joten eikun menoksi. Aamulla keli oli melko tyyni ja koko päiväksi oli luvattu nättiä säätä. Ei se ihan niin nättinä kuitenkaan koko päivää pysynyt..
Kaikki kalassa vai miksi näin tyhjä satama? :)
Ajettiin Kuopionlahdelta muutama sata metriä ja nähtiin keskellä järveä jokin outo pitkula. Kumpusaaren päässä lastattiin tukkeja laivaan ja epäiltiin yhden tukin karanneen. Niinhän se sitten paljastukin tukiksi ja ei semmoista viiden metrin pökälettä ihan helposti liikutellakaan :) Joskus on jotain lautoja nostettu veneeseen ja viety vesiltä pois, jos on huomattu järvellä kellumassa. Tuommoinen pitäisikin kuljettaa vähän eri tyylillä rantaan.
Ei muuta kuin soitto ystävälle paloasemalle, että mitä tälle tehdään. Kuulemma köyteen kiinni ja rantaan. Hinattiin sitten se puukalikka sinne tukkisatamaan ja pieni turhautuneisuus iski matkalla, kun sieltä kellui toinen samanlainen tukki vastaan. Rannassa oli sattumalta myös pelastushenkilökuntaa, joille huikattiin karanneista tukeista. Aika vaarallisia tuollaiset ansat.
Tajuttiin myös tukkiepisodin jälkeen, että jollakin oli aika hyvä tuuri, vaikka olikin perjantai 13. Vähän ennen kuin huomattiin ne tukit, niin joku ajeli Kumpusaaren edustalla kaasu pohjassa isolla veneellä edestakaisin. Ei ehkä viiden metrin tukki jäisi altavastaajaksi semmoisessa törmäyksessä.
Kun päivän hyvä työ oli tehty, niin päästiin käsiksi siihen parhaimpaan, eli kalastukseen. Tavoitteeksi asetin taas sen yhden ahvenen. Sitten olisikin jo kolme kasassa..
Aloitin kalastuksen Pääevän Häntäheikillä. Sain testattavaksi aivan uudenlaisen tasurin prototyypin, jonka pyrstö on nahkaa. Tasurin paino on 16g, rungon pituus 3cm ja kokonaispituus 7cm. Näpsäkän kokoinen ja näköinen peli. Joitain merkkejä sain kaloiltakin ja viehettä käytiin tökkimässä. Ei kuitenkaan kaloja ylös, vielä. Venepilkillä mukava uitettava painonsa vuoksi, mutta eiköhän se ole kevätjäillä vieläkin tehokkaampi. Nahkainen häntä pehmentää uintia mukavasti, vaikka tasuri onkin kokonaan lyijyinen.
Iltapäivän puolella aallokko alkoi kovenemaan ja eikös se muutaman räntähiutaleenkin tiputtanut. Kylmä viima oli hirveä ja sormet olivat ihan jäässä. Ei tehnyt mieli vaihdella tasureita, mutta pakkohan se oli, kun ei meinannut merkkejä tulla.
Vahingossa löydettiin yksi ihmeellinen paikka kesken kaiken. Ihmeellinen siksi, että siinä oli ahvenia! Taisivat olla niitä ajoahvenia, joista isot pojat ovat joskus puhuneet ja minä olen kuola valuen kuunnellut. Luotaimen näytössä alkoi näkyä keltaisia pohjasta ylöspäin sinkoilevia viivoja ja sitten vietiinkin kalakaverin Kalarosvoa. Reilun puolen kilon jötikkä nousi veneeseen. Mulla tärppäsi myös samantien. Paljon pienempi ylös, mutta sentään ahven. Se oli positiivista.
Äkkiä tasuri takaisin ja armoton tärppi. Silmissä vilisi jo älyttömät vaa’an lukemat ja mahtava trofee hyllyllä. Mutta prkl… irtosi. Ja vei pirulainen Kalarosvon pyrstön. Sinne jäi trofee vielä toistaiseksi uimaan, mutta revanssi otetaan kyllä joku päivä.
Vene liikkui älytöntä vauhtia ja välillä kokeiltiin laittaa ankkuriinkin, mutta sitä liikkuvaa parvea oli hankala löytää. Mentiin hujauksessa sata metriä eteenpäin ja loppujen lopuksi oli pakko luovuttaa, kun aallot olivat ihan vaahtopäinä ja vene keikkui hulluna puolelta toiselle. Sinne jäivät ajoahvenet ajelemaan, muutama niistä saatiin napsittua mukaan.
Kalarosvo maistui ahneelle ahvenelle, alakoukku kokonaan suussa.
Svartzonkerin jigi kelpasi parissakin eri värissä.
Houkutteleva kalastussää? Lämpötila +2C.
Hyvää viikonloppua ja jos ette kalalle pääse, niin tulkaahan juttelemaan Facebookissa Fish me luck kalastusryhmään ;)
Syysahven bongattu
Viime viikonloppuna valittelin ahvenettomuutta, kun en edes muistanut milloin olisin viimeksi ollut kontaktissa raitapaidan kanssa. Tänään tilanne korjaantui, sillä löysimme muutamia ahvenia Sotkalta. Tasurit eivät ole toimineet viikkoihin, mutta tänään ne olivat ainoita vieheitä, jotka toimivat.
Lähdimme aamupäivällä kohti Sotkaa. Keli oli ihan hyvä syksyiseksi keliksi, ei satanut ja tuulikin oli kohtuullinen. Iltapäivää kohti tuulen piti tyyntyä kokonaan, joten mitä mainioin kalakeli oli luvassa. Jos ei siis oteta kylmyyttä huomioon :)
Osasin jo varautua toppavaatteilla ja pipojakin oli neljä laukussa. Aamupäivällä viima kuitenkin aiheutti amputaatiovaaran sormille, mutta onneksi lämmin kahvikupponen helpotti pahimpaan jähmetykseen. Kun tuuli tyyntyi kokonaan, niin ei ollut enää mitään kiirettä järveltä pois. Paitsi se auringonlasku.
Sotkalla vietimme oikeastaan koko päivän yhdellä pienellä alueella, josta olin saanut vinkkejä aikaisemmin. Siellä kuulemma ahventa piisaa. Tänään siellä kuitenkin piisasi haukia. Niitä olisi varmaan tullut niin paljon, kuin olisi vaan kehdannut ottaa. Kalarosvon lyijyinen muikkutasuri on ollut kunnon haukimagneetti viime aikoina, tänäänkin meinasivat syödä sen sata kertaa. Ahvenia sieltä kuitenkin lähdettiin etsimään, joten hauet pääsivät kaikki takaisin.
Tilasin viikolla itselleni ihan uuden tuttavuuden: Kalapelen kevennetyn Nulikka-tasurin. Minulla oli tälle viikonlopulle, tai oikeastaan tälle syksylle, jäljellä enää yksi tavoite kalastuksen suhteen: saada ahven. Tänään ensimmäinen uitto Nulikalla ja minuutin päästä tavoite täyttyi. Ihana raitapaita nousi veneeseen ja harvoin olen iloinnut niin paljon pienestä kalasta :) Ehkä niitä ahvenia voi saada syksylläkin!
Päivän aikana yksittäisiä ahvenia löytyi muutamia, mutta kaiken kaikkiaan hiljaista oli syönti. Ei kuitenkaan mp :)
Tyypin paidassa oli monen monta raitaa
Kohta on marraskuu ja ei millään malttaisi laittaa venettä vielä talviteloille. Vaikka järvellä on kylmä eikä kalaakaan tule, silti siellä on kivaa. Ollaan lähestulkoon ainoita hulluja tähän vuodenaikaan vesillä, mutta eipähän ainakaan tarvitse taistella kalapaikoista :) Jospa sitä vielä muutaman viikon pääsisi ja sitten kiitos -20c pakkaset ja vahvat jäät koko talveksi. Mielelläni haluaisin jo tämän vuoden puolella pilkille. Onneksi on laitureita, joissa voi käydä purkamassa kalastuspaineita, jos ei muita vaihtoehtoja ole :)
Tänään kalaa oli kauheasti liikkeellä, mutta ne eivät olleet syönnillään. Kyllähän järvellä olisi viihtynyt vaikka kuinka pitkään fisuja narraamassa, mutta aurinko laskee jo niin aikaisin ja pakottaa pois. Oli siellä kyllä taas niin ihanat maisemat, katsokaa nyt tätä :)
Miten teidän syyskalastelut ovat tuottaneet tulosta? Onko ahvenia löytynyt ja jos on, niin minkälaisista paikoista? Meillä tämän päivän ahvenet tulivat erään saaren penkasta, noin kuuden metrin vedestä ja kaikki siis tasureilla.
Loppuun muistuttelen vielä Facebookissa meneillään olevasta arvonnasta, jossa palkintona on iso kasa kalastustarvikkeita. Käykäähän tykkäämässä tästä kuvasta, toivon mukaan pian päästään arvontahommiin ;)