Viime viikonloppuna valittelin ahvenettomuutta, kun en edes muistanut milloin olisin viimeksi ollut kontaktissa raitapaidan kanssa. Tänään tilanne korjaantui, sillä löysimme muutamia ahvenia Sotkalta. Tasurit eivät ole toimineet viikkoihin, mutta tänään ne olivat ainoita vieheitä, jotka toimivat.

Lähdimme aamupäivällä kohti Sotkaa. Keli oli ihan hyvä syksyiseksi keliksi, ei satanut ja tuulikin oli kohtuullinen. Iltapäivää kohti tuulen piti tyyntyä kokonaan, joten mitä mainioin kalakeli oli luvassa. Jos ei siis oteta kylmyyttä huomioon :)

Osasin jo varautua toppavaatteilla ja pipojakin oli neljä laukussa. Aamupäivällä viima kuitenkin aiheutti amputaatiovaaran sormille, mutta onneksi lämmin kahvikupponen helpotti pahimpaan jähmetykseen. Kun tuuli tyyntyi kokonaan, niin ei ollut enää mitään kiirettä järveltä pois. Paitsi se auringonlasku.

Sotkalla vietimme oikeastaan koko päivän yhdellä pienellä alueella, josta olin saanut vinkkejä aikaisemmin. Siellä kuulemma ahventa piisaa. Tänään siellä kuitenkin piisasi haukia. Niitä olisi varmaan tullut niin paljon, kuin olisi vaan kehdannut ottaa. Kalarosvon lyijyinen muikkutasuri on ollut kunnon haukimagneetti viime aikoina, tänäänkin meinasivat syödä sen sata kertaa. Ahvenia sieltä kuitenkin lähdettiin etsimään, joten hauet pääsivät kaikki takaisin.

Tilasin viikolla itselleni ihan uuden tuttavuuden: Kalapelen kevennetyn Nulikka-tasurin. Minulla oli tälle viikonlopulle, tai oikeastaan tälle syksylle, jäljellä enää yksi tavoite kalastuksen suhteen: saada ahven. Tänään ensimmäinen uitto Nulikalla ja minuutin päästä tavoite täyttyi. Ihana raitapaita nousi veneeseen ja harvoin olen iloinnut niin paljon pienestä kalasta :) Ehkä niitä ahvenia voi saada syksylläkin!

Päivän aikana yksittäisiä ahvenia löytyi muutamia, mutta kaiken kaikkiaan hiljaista oli syönti. Ei kuitenkaan mp :)

Tyypin paidassa oli monen monta raitaa

Kohta on marraskuu ja ei millään malttaisi laittaa venettä vielä talviteloille. Vaikka järvellä on kylmä eikä kalaakaan tule, silti siellä on kivaa. Ollaan lähestulkoon ainoita hulluja tähän vuodenaikaan vesillä, mutta eipähän ainakaan tarvitse taistella kalapaikoista :) Jospa sitä vielä muutaman viikon pääsisi ja sitten kiitos -20c pakkaset ja vahvat jäät koko talveksi. Mielelläni haluaisin jo tämän vuoden puolella pilkille. Onneksi on laitureita, joissa voi käydä purkamassa kalastuspaineita, jos ei muita vaihtoehtoja ole :)

Tänään kalaa oli kauheasti liikkeellä, mutta ne eivät olleet syönnillään. Kyllähän järvellä olisi viihtynyt vaikka kuinka pitkään fisuja narraamassa, mutta aurinko laskee jo niin aikaisin ja pakottaa pois. Oli siellä kyllä taas niin ihanat maisemat, katsokaa nyt tätä :)

Miten teidän syyskalastelut ovat tuottaneet tulosta? Onko ahvenia löytynyt ja jos on, niin minkälaisista paikoista? Meillä tämän päivän ahvenet tulivat erään saaren penkasta, noin kuuden metrin vedestä ja kaikki siis tasureilla.

Loppuun muistuttelen vielä Facebookissa meneillään olevasta arvonnasta, jossa palkintona on iso kasa kalastustarvikkeita. Käykäähän tykkäämässä tästä kuvasta, toivon mukaan pian päästään arvontahommiin ;)

Säätiedotusten mukaan kylmä ja märkä syksy on tulossa lähipäivinä huudeille. Tänä viikonloppuna saatiin onneksi vielä nauttia tosi kauniista syksyisistä keleistä ja missäpä sellaiset päivät mieluummin viettäisi, kuin vesillä. Lämpötilakaan ei ollut liian alhainen kalastukseen ja veneessä pärjäsi helposti yksillä toppahousuilla. Muckbootsit kyllä jo kaivelin varastosta mukaan. Järkevä päätös.

Lauantaina kalaan lähtö venyi iltapäivään ja kalastusaika jäi melko lyhyeksi auringon takia. Se ryökäle näköjään laskee jo alkuillasta. Vastahan se laski iltamyöhällä. Mihin se aika rientää.. No hiljaista siellä kalassa oli, ei sitä tyhjää olisi paljon kauemmin jaksanut pyytääkään.

Me ollaan tosi aloittelijoita syyskalastuksessa. Ei toki olla mitään professionaaleja avovesikalastuksessa yleensäkään, kun vasta ensimmäistä kesää veneen kanssa ollaan kalasteltu, mutta siis syksykalastuksesta meillä ei ole mitään kokemusta. Kaloja on etsittävä ”vaistoilla ja tunteilla” ja toki kaikuluotaimella :) Mutta siis se on niin vaikeaa! Pitäisi olla jokin punainen lanka, jota seurata, esimerkiksi ahventen syksyhengailupaikkojen suhteen. Nyt on etsitty matalasta, tosi matalasta, syvästä, tosi syvästä, lokkien luota, muiden kalastusveneiden luota, merimerkkien luota, luodoilta, penkoista, saarien edustoilta… Ei ahvenen ahventa!

Alekorista löytynyt lusikka ei löytänyt taimenia

Kaikuluotaimella löytyy pientä silppuparvea ihan joka paikasta. Parvien alla näkyy välillä yksittäisiä isompia kaloja, jotka ovat hyvin todennäköisesti haukia. Silppuparvista ei olla saatu mitään ja kalat varmaan ovatkin vain tasurin mittaisia, joten ei me niitä haluttaisikaan. Isommat kalat väistävät tasuria ja suuntaavat paremman makuisen ruuan perässä kohti parvia.

Tasureilla tulokset ovat olleet tosi huonoja. Eilen en taas yllättäen saanut mitään, vaikka kokeilin monia eri ”kaloja” tasureissa. Oli muikkua, kuoretta, salakkaa, kiiskiä ja vielä feikkikaloja lisäksi. Eipä kelpaa. Sitten päätin heittää jigiä ja ensimmäisellä heitolla kala kiinni. Väri oli neonkeltainen ja saaliskala ahventoiveista huolimatta hauki. Tietysti näkö- ja tuntohavainto kalasta ylipäätään lohdutti hieman ja potkiva kala siiman päässä ei voi koskaan tuntua pahalle, mutta laji ei ollut se kaikista mieluisin. Hauki pääsi jatkamaan matkaansa. Toinen heitto samalla jigillä ei antanut enää mitään ja siinäpä oli päivän tapahtumat. Yksi hauki. Ei hurraamista.

Sunnuntai valkeni ihanan aurinkoisena ja lähdettiin kalaan jo heti aamusta. Jospa ne ahvenet söisivätkin aamuisin. Luin ennen kalastusreissua vaikka mistä nettisivuilta järviahvenen syyskäyttäytymisestä ja mahdollisista oleilupaikoista. No eipä ollut niitä tekstejä tehty Kallaveden ahvenista. En usko, että kukaan on saanut vapakalastaen ahvenia Kallavedestä syksyisin ikinä! Ja jos tämä väite ei mielestäsi pidä paikkaansa, niin haluaisin kuulla ja nähdä todistusaineistoa. Tänään kalastettiin jopa yli 20 metristä, ei näkynyt sielläkään ketään. Olen turhautunut, antakaa minulle vinkkejä :)

Tänään päivän ainoaksi kalaksi jäi pieni hauki. Sekin kala olisi ilman luotainta jäänyt saamatta. Joka kerta näköjään oppii uusia asioita kalojen käyttäytymisestä, kun on tuo luotain. Vettä oli alla kymmenisen metriä ja uittelin lyijyistä Kalarosvon muikkutasuria noin metri pohjan yläpuolella. Näin, että välivedessä ui silppuparvi. Sitten pohjasta lähti isompi kala nousemaan kohti tasuria ja sydän kurkussa ja hengittämättä odotin tärppiä.

No se ui ohi! Näin, kun viiva jatkoi matkaansa kohti silppuparvea. Kohta pohjasta irtosi toinekin viiva. Nostin tasurin välittömästi noin viiteen metriin keskelle silppuparvea. En edes nähnyt omaa tasuria silpun keskeltä. Tiesin sen kuitenkin olevan siellä ja lisäksi ne pari isompaa pohjasta noussutta viivaa olivat myös kyttäämässä siellä. Sitten puraistiin rosvoa ja vihainen hauki tuli näytille. Tasuri oli parven hitain sintti, joten se päätyi hauen saaliiksi. Hauki oli onneksi syönyt tasurin nätisti, joten parin valokuvan jälkeen päästin sen takaisin jahtaamaan niitä oikeita sinttejä.

Jos säät vielä sallivat ja pääsen tänä syksynä veneellä kalaan, tavoitteena olisi löytää ahven. En olisi uskonut, että se on näin vaikeaa.

Kätevä emäntä rakentaa lippalakin vaikka plotterin suojuksesta

Loppuun on vielä kysyttävä kuopiolaisilta lukjoilta, olisiko kellään antaa vinkkiä kohtuuhintaisesta veneen talvisäilytyspaikasta Kuopiossa? Jos jollakin on tiedossa joku paikka, niin voi vinkata kommentilla tai pistää sähköpostia postintuo@gmail.com

Aika hiljaista on ollut kalastusrintamalla, kiitos Suomen syksyn. Loppuvuosi on vaikeaa aikaa kalastushullulle, sillä järvellä tuulee ja on kylmä. Ei kuitenkaan tarpeeksi kylmä, jotta tulisi jäät. Etelässä porukka kai kalastelee avovesillä vielä täyttä häkää ja lapissa taas kairat on jo kaivettu naftaliinista. Keskellä Suomea ollaan pakkorakosessa. Ei pääse kalalle :)

Viime viikonloppuna käytiin Kallavedellä pitkästä aikaa. Taukoa oli päässyt kertymään jo pari viikkoa mukavan mökkireissun ja merikalastuksen vuoksi. Noh, siellähän se Kallavesi meitä odotteli ja kalastuspäivän tavoitteeksi pistin yhden tärpin. Jostain syystä minulla oli tunne, että Ahti ei ole hyvällä päällä. Yllättäen tuuleksi taas reippaanlaisesti, mutta siihen on jo tottunut. Lämpömittari näytti +4, joten ajattelin kaivella toppahousut jalkaan. Pohjoistuuli ei varmaan ainakaan lämmittäisi..

Laskettiin vene Pirttilahdesta. Siellä on hyvä ja loiva veneluiska, jossa venehommelit hoituu nopeasti. Tai minunhan ei muuta tarvitse tehdä, kuin istua kyydissä. Keli oli tosi hyvä, kun auton ikkunasta katseli. Ikkunan toisella puolella sitten jäätävä. Ei auttanut muu, kuin lähteä kohti oletettuja kalapaikkoja. Onneksi mukana oli lisäksi jättikokoiset miesten toppahousut ja aika nopeasti jouduin nekin jalkaan vetämään. Kauaksi ei pystynyt rannasta lähtemään, ajaminen nimittäin oli tuskaa. Viima kävi luihin ja ytimiin ja yritin käpertyä mahdollisimman pieneksi mytyksi pulpetin taakse, jotta viima ei pääsisi minuun käsiksi.

Laukuista jouduin vielä etsimään kaikki mahdolliset kangaspalat lämmikkeeksi. Michelin-ukkona tuli mietittyä useampaan kertaan, että onko tässä elämässä (kalastuksessa) mitään järkee… ;) Päivän tavoitteet jäivät saavuttamatta. Uskomaton ukko se Ahti, ei edes tärppiä. Mutta ei lannistuta :)

Kalastusta seuraavana päivänä kärsin jumissa olevasta niskasta, hyvä, että pääsin eteenpäin. Vinkkinä muillekin: muutaman tunnin kökötys veneessä jääkylmässä kelissä ei tee hyvää hartioille. Kalastusharrastuksella on näköjään hintansa.

Tätä kirjoittaessa minun piti olla kalassa. Ikkunan takana kuitenkin ulisee syy, miksi en ole. Ei pääse vesille, kun tuuli on vielä kovempi, kuin viime viikonloppuna. Täytyy tsekata tilanne huomenna uudestaan.

Fish me luck:n facebook-sivulla on mahdollisuus osallistua arvontaan, jossa palkintona on kalastustarvikepaketti. Käykäähän tykkäämässä tästä kuvasta, niin ehkä onni suosii ;) Kuva löytyy tästä linkistä.

Yhteistyössä Fishing Lords Oy:n ja Tracker-veneiden maahantuojan kanssa

Vietimme viikonlopun Porvoossa mökkeillen. Meille avatui mahdollisuus lähteä kalastamaan merelle vähän suuremmalla veneellä, joten tottakai vastasimme ehdotukseen myöntävästi.

Kalastuspäivänä voimassa oli kovan tuulen varoitus, sillä Suomeen oli iskemässä Valio-myrsky. Lähestulkoon kaikilla vesialueilla varoiteltiin kovasta tuulesta. Kalastimme Porvoon ja Loviisan välisellä merialueella ja myös sinne oli luvattu rajua tuulta. Oppaamme tuli hakemaan meidät yhdeksältä aamulla ja silloin keli oli vielä siedettävä. Tuuli kuitenkin voimistui koko ajan ja iltapäivällä tuulta oli jo 12-14 metriä sekunnissa.

Valio oli karkoittanut kaikki muut merellä liikkujat, mutta meillä ei ollut mitään hätää. Kalastus tapahtui Tracker Targa V-18 WT alumiiniveneestä, joka on Fishing Lords Marinen maahantuoma amerikkalaisvalmisteinen vene ”kaikilla herkuilla”.

Olen nänhyt kuvia hieman vastaavanlaisista veneistä ammattikäytössä ja tähän asti olen suhtautunut niihin hieman epäröivästi, sillä veneiden ulkonäkö on niin viimeistelty ja hieno, että ajattelin itse kalastuksen kärsivän jollain tapaa ”herkkujen” vuoksi. Verhoillut pinnat, ja siisti ja huoliteltu ulkonäkö, eivät voisi mahdollistaa kalastusta isolla K:lla. Joko ulkonäkö tai kalastus kärsisivät jossain vaiheessa.

Voi kuinka väärässä ihminen voikaan olla. Ensinnäkin olin aina ajatellut verhoilujen olevan jotain vaikeasti puhtaana pidettävää tekstiiliä. Siihen kun tippuu limainen kala tai linnunkakka, onko se vielä sittenkin hieno? Nyt selvisikin materiaalin olevan synteettistä kuitua, joka on helppo pitää puhtaana. Sadepäivä auttaa puhdistuksessa. Liat kuulemma lähtevät helposti hankaamalla ja veneen pintojen ulkonäöstä ei koskaan olisi voinut arvata, että siinä on tänä kesänä seisonut sata kenkäparia. Vene näytti lähes pakasta vedetyltä.

Keskilattia on päällystetty vinyylillä, joka on ”tahmea” ja jämäkkä kengän alla. Ei liusu eikä lipsu märälläkään kelillä eli on turvallinen ja helppohoitoinen materiaali.

Kyseinen vene on rekisteröity kuudelle hengelle ja siinä on reilusti tilaa kalastaa. Heitellä voi sekä keulasta, veneen reunoilta tai takaa. Parhaimmillaan kalastusreissumme aikana takana oli kolme aikuista kalastamassa, eikä siinä ollut mitään ongelmaa.

Veneessä on yksityiskohtia, joista on vaikea nostaa esille yhtä parasta, mutta jos ajattelen asiaa kalastuksen kannalta, niin sanon, että sumput. Takaosassa on veneen levyinen isompi ja etuosassa hieman pienempi sumppu, jota voi halutessaan käyttää vaikka säilytystilana, mikäli kahdelle sumpulle ei ole tarvetta.

Itse en ollut koskaan käyttänyt sumppua ja tajusinkin vasta tämän reissun jälkeen, kuinka kätevä se on. Ei papituksia ja verestyksiä kesken kalareissun, vaan kalat voi laittaa nopeasti ja helposti sumppuun ja päivän päätteeksi ottaa ne ruokakaloiksi, jos sattuu vielä olemaan nälkä.

Sumpuissa on automaattinen hapetusjärjestelmä, jolloin kalat pysyvät hengissä ja hyvinvoivina koko kalareissun ajan. Ja mikä mukavinta, kalat voi reissun päätteeksi vaikka vapauttaa, jos kalasaalista ei omasta mielestä tullutkaan tarpeeksi. Hapetusjärjestelmää pystyy ohjaamaan pulpetista.

Veneen säilytystilat ovat aivan loistavat. Lokeroita oli joka puolella: edessä, takana, sivuilla ja lattiassa. En edes muista, kuinka monta lokeroa veneestä löytyy yhteensä, mutta voin kertoa, että tarpeeksi.

Ajatelkaa, jigivavat saa täyspitkinä lattiassa olevaan säilytystilaan!

Lisäksi veneen laidoilta löytyy säilytystilaa vavoille. Myös vieherasioille löytyy oma paikkansa rungosta.

Kaikista ominaisuuksista kertoessa menisi tuntikausia ja tuskin edes ehdin päivän aikana kaikkea näkemään. Veneessä on kuitenkin kalastajia ajatelleen hienoja yksityiskohtia ja mikäli haluaa panostaa laatuun, Tracker on varmasti erinomainen vaihtoehto.

Veneessä on myös erikoisempia ominaisuuksia. Joskus erikoisuus saattaa tarkoittaa turhaa, mutta minulle tässä veneessä erikoinen ominaisuus on esimerkiksi ratin säätö sekä istuvalle että seisovalle ohjaajalle. Ratin korkeutta siis pystyy säätämään samalla tavalla kuin autoissa. Kaikkea muuta kuin turha ominaisuus.

Veneen tuulilasi on kolmiosainen ja keskimmäinen lasi aukeaa helposti sivulle, jolloin veneestä tulee päästä päähän läpikäveltävä. Ajaessa lasi suojaa hyvin viimalta.

Veneessä on useampia kiinteitä valoja ja hämärässä valot saa tarvittaessa nopeasti päälle.

Veneen reunan sisäpuolella kulkee kiinnityslista, johon voi hankkia erilaisia lisäosia omien tarpeiden mukaan. Vapatelineitä, mukitelineitä.. ja kaikki ovat helposti liikuteltavissa.

Veneen malli, jolla olimme kalassa, on suunnattu ehkä enemmänkin kalastusoppaille ja ammattikäyttöön, mutta kukapa kieltää sellaista hankkimasta oman laiturin nokkaan. Trackerilta löytyy myös pienempiä venemalleja, jos ei tarvitse ihan noin isoa venettä :)

Venemalleihin voi tutustua lisää ja lisätietoja kysellä http://flmarine.fi

Yhteistyössä Fishing Lords Oy:n kanssa

Vietimme ikimuistoisen pidennetyn viikonlopun Fishing Lords Oy:n mökillä Porvoossa. Mökkimme oli Karhu-mökki, joka sijaitsee 400 metrin päässä merenrannasta. Meidän reissuporukkaamme kuului neljä henkeä, mutta mökissä olisi ollut tilaa isommallekin ryhmälle.

Lähdimme Kuopiosta Porvoota kohti torstaina puolen päivän jälkeen ja löysimme perille helposti. Mökin varustetaso oli hyvä, kodinkoneet nykyaikaisia ja sieltä löytyi jopa pyykinpesumahdollisuus. Mökin vuokraan kuului myös pieni moottorivene, joten kalastusta ei tarvinnut unohtaa mökkeillessä :)

Mökki sijatsee rauhallisella alueella ja 50 metrin päässä ulko-ovesta avautuu ihana metsä. Kesällä ja syksyllä voi hyödyntää luonnon omia antimia ruuanvalmistuksessa, sillä alueella on paljon mustikoita, puolukoita ja sieniä.

Mökin lähellä sijaitsee esitteestä päätellen myös golf-kenttä, mutta koska en ole golf-ihmisiä, en jaksanut sen enempää perehtyä asiaan. Lomamme keskittyi kalastukseen. Perjantaina pääsimme koko päiväksi merelle kalaan ja päivällinen maistui rankan kalareissun jälkeen mahtavalta :)

Lauantaina oli tarkoitus lähteä mökin veneellä kalaan, mutta rannassa jouduttiin kääntymään takaisin. Tuuli ja aallokko olivat ihan järkyttäviä, taisivat olla vielä niitä Valio-myrskyn rippeitä. Lähdimme sitten porukalla tutkimaan luontoa ja etsimään sieniä, ja samalla salaa toivoimme tuulen tyyntyvän myöhemmin.

Lauantaina teimme yhdessä ruokaa. Ruokalistalla oli edellisenä päivänä saamamme kalat ja kalojen lisukkeena lähimetsästä löydetyistä sienistä tehtyä kastiketta :)

Iltapäivällä tuuli alkoi onneksi tyyntymään, joten pääsimme vihdoin kalastamaan omatoimisestikin. Kalastaessa tuli hieman orpo olo, sillä mukana ei ollut elektroniikkaa :) On se vaan paljon vaikeampaa kalastella ilman plotteria ja luotainta, varsinkin jos alue on vieras.

Vieheinä oli ainoastaan rasiallinen jigejä ja niillä piti pärjätä. Pyörittiin muutaman sadan metrin säteellä rannasta, sillä paikka oli upouusi, vene melko pieni ja alla meri. Eipä se merikalastus loppujen lopuksi hirveästi järvellä kalastuksesta eronnut ja samalla tavalla kalat osaavat näköjään merelläkin pitää suunsa kiinni. Kolmen tunnin kalastelu ei tuottanut mitään tulosta. Perjantaina toimineet värit eivät lauantaina enää antaneet minkäänlaisia merkkejä.

Lauantain kalastus oli aika alkeellista verrattuna perjantain reissuun, jolloin alla oli huippuvene, kuskina huipputyyppi, kalojen etsimisesssä apuna huippuelektroniikkaa ja aluekin saalisvarmempi. Selityksiä siis riittää lauantain kalattomuudelle ;) Sunnuntaina emme enää merelle ehtineet, vaan siivosimme mökin ja lähdimme ajamaan Savoa kohti.

Loma oli erittäin onnistunut ja voin lämpimästi suositella kyseistä mökkiä muillekin.

Lisätietoja Fishing Lords Oy:n mökeistä löytyy www.fishinglords.fi/majoitus

Yhteistyössä Fishing Lords Oy:n kanssa

Saimme mahdollisuuden lähteä kokeilemaan merikalastusta Porvoon edustalle mökkeilyn lomassa. Ryhmästämme kukaan ei ollut aiemmin kalastanut merellä, joten päivästä oli tulossa jännittävä. Kuhasesonki alkoi olla takanapäin, joten keskityimme ahveneen ja haukeen. Henkilökohtaisesti tykkään enemmän ahvenen kalastuksesta ja myös kalastusvälineeni ovat suunnattu enemmän ahvenelle ja kuhalle, joten skippasimme suurhauen kalastuksen ja lähdimme tavoittelemaan ahvenia.

Mika tuli hakemaan meitä yhdeksältä rannasta. Jännitin päivää etukäteen ja edellisen yön unetkin meinasivat jäädä lyhyiksi innostuksen vuoksi. Onneksi sain muutaman tunnin nukuttua, joten jaksoin kaikesta huolimatta olla reippaana reissulla.

Eräs Valio-niminen tyyppi meinasi sotkea meidän kalastussuunnitelmat. Perjantaina Suomeen oli pyyhältämässä Valio-myrsky ja sen piti pistää lähestulkoon koko maa pimeäksi. Sähkökatkoja oli luvassa sinne tänne ja uutiset varoittelivat rajuista tuulista. Onneksi myrsky iski lännestä, ja merialue, jossa kalastimme, ei ollut pahimmassa myrskyn silmässä.

Sisävesillä 5m/s on jo ihan mukavasti venettä keikuttava tuuli, mutta kun alkuviikosta kysyin huolissani Mikalta mahdollisesta viiden metrin tuulesta, kuulin pientä hymähtelyä luurin toisessa päässä. Ei kuulemma haittaisi mitään. En uskonut ja kävin ostamassa pahoinvointitabletteja apteekista.

Eipähän se viitonen varmaan paha olisi ollutkaan, mutta Mikan arvioiden mukaan perjantain tuuli oli pahimmillaan 12-14m/s, joten se jo pikkuisen keikuttikin. Alla oleva vene oli kuitenkin sen verran vakaa, ettei meillä ollut mitään hätää. Pahoinvoinnilta vältyttiin :)

Veneessä oli hyvin tilaa kalastaa

Olin katsellut aluetta, jossa kalastimme, hieman etukäteen. En kuitenkaan osannut ollenkaan arvioida, missä ahvenet tai hauet merellä viihtyisivät. Mika etsi meille spotteja ja sain olla meidän porukasta ensimmäinen, joka nosti kalan veneeseen. Mika ammattilaisena sai tottakai sen ihan ensimmäisen kalan.

Olin asettanut itselleni tavoitteen päivälle ja toivoin saavani ahvenen. Oli se sitten minkä kokoinen tahansa, se tulisi olemaan oma merikalaennätykseni. Tavoitteet täyttyivät onneksi jo aamupäivällä. Mika vei meidät spotilta toiselle ja aina porukasta jonkun siiman päässä tuntui tärppejä. Meri vaikutti ilmiselvästi tärppivarmemmalta alueelta, kuin sisävesi.

Merellä on ihan eri tavalla virtauksia, kuin sisävesillä ja olin todella hämmästynyt, kun ahventen tärpit kohdistuivat pohjassa paikallaan olevaan jigiin. Ihan omituista: jigi makaa pohjassa usemman sekunnin ja yhtäkkiä kala tarraakin kiinni. Miten…? Virtauksetko nostavat jigin pyrstöä pohjasta vai ovatko kalat vaan niin ahneita, että poimivat jigin pohjasta suuhunsa ja tartuttavat koukun huuleensa :) Vielä on niin paljon asioita opittavana mereltä :)

Ahvenille maistui Svartzonkerin McRubber Bass jigit

Etsittiin ahvenparvia, mutta mitään suurempia parvia emme löytäneet. Muutama ahven tuli aina sieltä täältä ja keskikoko oli varmaan 150g. Mukavia ruokakaloja kuitenkin, joten sumppuun pääsivät.

Mika kysyi haluaisimmeko kalastaa haukea, ja koska raitapaidat olivat aika aralla päällä, vastasimme kyllä. Vieheet vaihtuivat suurempiin ja kalakaverillakin oli hetken aikaa elämänsä isoin hauki kiinni. C&R tapahtui kuitenkin vähän liian aikaisin, eikä kala ehtinyt pinnan yläpuolelle ja vaakaan asti. Iso se kuitenkin oli, kysykää vaikka Mikalta ;) Jäi kuitenkin rikkomatta meidän perheen haukirecordi, joka edelleen siis on minun nimissäni :)

Isot hauet jäivät saamatta, mutta ruokakoon haukia tuli muutamia. Lisäksi neljään pekkaan saimme mukavasti filekoon ahventa. Jigeinä käytimme enimmäkseen Svartzonkerin McRubber Bass jigejä, jotka toimivat useammassa eri värissä.

Mökkimenun lisukkeet olivat jo hankittu etukäteen ja vain pääraaka-aine, eli kala, puuttui. Perjantai pelasti tilanteen ja lauantain päivällinen oli puoliksi tehty.

Yhdeksän tunnin kalastuspäivän kruunasi mökillä valmiina odottava illallinen, harvoin ovat pihvit niin hyvältä maistuneet :) Kiitos kokille ;)