Muutettiin tammikuun lopussa Pirttiin ja nyt vihdoin päästiin testaamaan lähirantaa eli Pirttilahtea. Eilen savuahvenodotukset olivat kovat. Netissä olin nähnyt isoja ahvensaaliita nousseen, joten luottavaisin mielin lähdettiin ”omasta rannasta” hakemaan kalaa.
Oltiin jäällä 9.30 ja samalla huomattiin, että siellä oli sata muutakin. Sattuipa samalle päivälle nimittäin pilkkikisat. No, me pilkittiin ihan eri alueilla kuin kilpailijat, joten ei tarvinnut paikoista tapella :) Suurin osa kilpailijoista näkyi pommittavan parin kolmen metrin paikkoja ja me taas pilkittiin vähintään kuudessa metrissä.
Ensimmäinen avanto ja Kalarosvo ehti uimaan ehkä minuutin. Viiva lähti pohjasta kohti ja tärppäsi. Pieni hauki kävi jäällä kääntymässä. Ajattelin mielessäni, että tosi monta reissua on alkanut juuri samalla tavalla eli aamun ensimmäinen kala on hauki. Ja päivä on jatkunut siitä kalattomana. Naureskelin, että jäiköhän tämäkin nyt päivän ainoaksi, ei kai sentään?
Jatkettiin tepastelua kauemmaksi lahukasta ja kokeiltiin kuhien toivossa vähän syvempiäkin kohtia. Täysin tyhjää! No jospa se syönti tästä paranisi.. Sain pari kuukautta sitten blogin lukijalta vinkin eräästä kalapaikasta, joten mentiin sille alueelle. Alue oli laaja tasainen paikka montun vieressä. Potentiaalinen, mutta hankala kartoitettava. Piti vaan alkaa tekemään reikiä ja kokeilemaan. Hiljaista oli ja välillä joku pieni sintti kävi tasuria ”haistelemassa”. Valitettavasti eivät maistelleet.
Miten voi olla niin vaikeaa, ei sitten millään löydy kaloja! Kello näytti jo iltapäivää ja toivo oli mennyt. Ei tullut savukaloja taaskaan. Ja se yksi hauen luikku jäi päivän ainoaksi, niimpä tietenkin.
Positiivista eilisessä oli ihana keli, jäällä oli niin hyvä kulkea. Ja joku kiltti oli ajellut kelkalla jalkakäytävät, ai että oli pikkuisen eri meininki liikkumisessa kuin tiistaina.. Laitettiin ahkioiden pohjaan silikonisuihketta, josta sain vinkin Facebookissa. Nyt luistaa :)
Tänään päätettiin lähteä kahdeksalta samalle alueelle. Jo heti aamusta oli toiveikas olo, pitäähän se ahvenenkin joskus syödä. Tepasteltiin edellisen päivän rei’ille, ne olivat vielä auki. Eipä aikaakaan, kun pohjasta tultiin Kalarosvoa maistelemaan. Jes, ihan ok savuahven! Tästä se lähtee :)
Ahven kävi tärppimässä tasuriin pari kertaa ennen kuin sain sen tartutettua
Ahvenen viimeinen matka
Ilo ahventen syönnistä loppui lyhyeen. Syöntipiikki kesti taas perinteisesti alle minuutin. Ei löydetty syövää kalaa millään tai mistään. Käveltiin useampi kilometri ja puolen päivän maissa päätettiin lähteä takaisin kohti rantaa.
Meillä oli vain yksi porakone-kairayhdistelmä mukana, kahdella akulla kylläkin. Tulomatkalla viimeinen akku alkoi yskähdellä uhkaavasti. Yhden reiän sain vielä itselleni tehtyä ja jouduin pilkkimään anturin kanssa samasta avannosta. Pilkkikaveri sai Kalarosvon kuorekevennettyyn tosi hyvän tärpin, joten kaivelin rasiasta oman samanlaisen uimaan :)
Lähdin laskemaan tasuria alaspäin, vettä oli 5,5 metriä. Nelosessa pysähdyin ja näin, kun pohjasta lähti parvi nousemaan kohti. Hmm, aika paksuja viivoja. Ne lähestyivät ja olin valmiina tärppiin. Kohta kaikki viivat kääntyivät takaisin kohti pohjaa. Eihh, odottakaa minua!! Laskin äkkiä tasurin parven perään ja kalat kiinnostuivat uudestaan. Sain tärpin, ja ai niin, se valtava anturiteline on samassa avannossa. Pidin onkea ilmassa ja siiman tiukalla sillä välin, kun otin anturin avannosta. Pysy nyt kala kiinni.. Kelasin siimaa sisään ja kohta sain perukkeesta kiinni, josta nostin kalan jäälle. Kylläpä pystyi taas yksi kala pelastamaan koko päivän vaikkei valtava ollutkaan! Kallavedestä en kuitenkaan ole tuon kokoista vielä pilkillä talvella löytänyt, joten 483 grammaa jäi historian kirjoihin. Tai tuskin jäi, mutta enköhän minä sen pari viikkoa muista :)
Pilkkikaveri sai tiristettyä akusta vielä viimeiset virrat, jotta sain anturille oman avannon. Sitten se raukka alkoi toivonkipinä silmissä tekemään minun hyvän apajan viereen itselleen reikää. Samuli Edelmann lauloi jossakin, että pienestä kii, niin pirun pienestä kii. Ei jaksanut kone enää vääntää kuin puolikkaan avannon ja sain nauttia yksin siitä apajasta ;)
Huomasin, että isojen ahventen parvi liikkui aina välillä avannon alla ja sitten hävisi jonnekin. Kokeilin taas niin monet tasurit läpi, mutta tänään vain Kalarosvo toimi ja välillä ei sekään. Sain avannolta vielä yhden ahvenen ja sitäkin jouduin houkuttelemaan tosi kauan. Syönti kuitenkin piristyi iltapäivällä aamun olemattomaan syöntiin nähden, joten jokohan se kala huomenna söisi hurjana? ;) Ahventen lisäksi tänään tuli pari haukea eli kahden päivän ja 12 tunnin saldo on kolme haukea ja kolme ahventa. Wuhuu.
Tänään missiona on lahjoa lapset jollakin ihmekeinolla huomiselle reissulle mukaan =) Ja huomenna illalla on sitten vihdoinkin tarkoitus savustella kalaa :)
Hyvää viikonloppua ja kireitä siimoja pilkille aikoville! Nyt on mukava keli liikuskella jäällä :)
Aika samoissa merkeissä on menny kalastelut myös Joensuun suunnalla viime aikoina, ei oo jaksanu edes kirjotella raportteja blogiin…viikko sitten ekalta reiältä 420g ja pari pienempää ja sitten loppupäivä tyhjää….sitä edellinen reissu tais antaa niin pienen ahvenen että meinas tukehtuu kevennettyyn kun iski päätykoukkuun. :)
Huomenna lähetään tavottelemaan pienempää kalaa ja jätetään kiloset rauhaan jos sais edes ruokakalat.
Heikkoa on kyllä ollut koko talven, mutta jospa se tästä nyt virkistyy :) Kireitä siimoja huomiselle ja tuohan saattaa olla ihan hyvä taktiikka, että etsitään pieniä ruokakaloja. Tiedä mitä kiloisia mörköjä sieltä löytyykään. Jos lähdet etsimään isoja, löydät sinttejä. Jos taas etsit sinttejä, ehkä löytyy vaan jättilaisiä ;)
Hei ja hyvä että saaliskoneet lähtee käyntiin pikkuhiljaa.
Ihan uteliaisuudesta: montako reikää tuollaisella kahden akun paketilla saa tehtyä?
Taitaa vielä olla kovaa jäätä ihan paksu kerros.
Tuo kahden reiän kaivaminen joka istumalle käsivoimin on varmaan uuvuttava tapa.
Mutta antoisia saaliita ja keväisiä säitä.
Hei, olisikohan yhteensä saanut 20-30 reikää/akku. Jää oli tosi paksu ja vesisohjoinen eli raskas kairata. Jos on kova jää ja paremmat olosuhteet, niin yhdellä akulla saa enemmän reikiä. Myös porakone ja akut ovat usempia vuosia vanhat, sekin vaikuttaa.