Viimeisiä viedään

Pian on pilkkikausi paketissa. Ihmeen pitkään kausi lopulta kuitenkin kesti, vaikka alkutalvi näytti niin huonolta. Kallavedelle, ainakaan eteläiselle puolelle, ei tainnut koko talvena tulla superhyviä jäitä. Tammi- ja helmikuussa satanut lumi esti jään vahvistumisen, vaikka välillä oli koviakin pakkasia. Onneksi pilkille kuitenkin päästiin ja loppujen lopuksi Savon 2018-2019 pilkkikausi taisi olla pituudeltaan ihan keskiverto.

Tänä talvena on pysytty ahvenruuissa. Taitaa olla paras pilkkitalvi ikinä ahventen suhteen, vaikka kilon ylityksiä ei ole tullutkaan. Ehkä. Minähän sain muutama viikko sitten 970g ahvenen ja se oli punnittu minun omalla rihveli-vaa’alla. Nyt sitten kun verrattiin minun vaa’an tarkkuutta Juhan vaakaan, joka on tosi tarkka ja kotona ”taarattu”, niin eroa oli 30g. Eli Juhan tarkka vaaka näytti 30g enemmän. Ehkä se minun ahven olisikin ollut kilon.. Mutta eipä sillä periaatteessa ole väliä ?

Meillä lapset eivät tykkää ahvenista, outoa. On sitten jouduttu Juhan kanssa syömään kahdestaan ihan urakalla kalaa. Yleensä me vapautetaan alle 250g ahvenet ja otetaan vaan sitä isommat filekalat, koska niitä isompia ei tule niin paljon. On tehty vaikka mitä herkkuruokia ahvenesta ja yllättävää, että esimerkiksi kaprikset sopivat hyvin ahvenen kanssa. Eilen tehtiin kalapaistosta ja voin kyllä suositella kokeilemaan, yksi parhaista ahvenresepteistä, mitä olen kokeillut. Tai Juhahan se kokkasi ? https://www.valio.fi/reseptit/kalapaistos-pannulla/

Vaikka kalaa onkin tullut hyvin tänä talvena ja välillä muiden silmiin saattaa näyttää siltä, että me saadaan joka reissu saalista, niin asia ei todellakaan ole niin ? Ihan kaikista kalareissuista en ole edes kirjoittanut blogiin, koska välttämättä ei ole ollut mitään kirjoitettavaa. 

Tänä talvena on jouduttu Kallaveden heikon jäätilanteen takia käymään paljon muilla järvillä pilkillä. Toisaalta aika harmi juttu, koska Kallavesi alkaa 100 metrin päästä meidän kotoa. Viime talvena käytiin tosi paljon Etelä-Kallavedellä, koska se on niin lähellä, mutta tänä talvena on käyty siellä vain kerran. Kallavesi ympäröi Kuopiota ja jos haluaa lähteä jollekin toiselle järvelle, joutuu ajamaan ensin pitkän matkan.

Sehän on ihan höpöhöpöjuttu, että itse pyydetty kala olisi ilmaista. Ainakin meidän tilanteessa halvemmaksi olisi varmasti aina tullut hakea kala fileoituna suoraan kalatiskistä. Kilometrejä on tullut sekä auton että moottorikelkan mittariin ja mikäli potkureissa olisi mittarit, niin niihinkin olisi tullut lyhyessä ajassa jo isot lukemat. 

Mutta jokaisella harrastuksella on hintalappunsa. Meillä harrastuksen päätavoite ei todellakaan ole saada saalista, vaan oppia. Ja kyllä sitä oppia on tänäkin talvena tullut ihan roimasti. Tuntuu, että monet palaset ovat loksahtaneet kohdilleen ja olen tajunnut milloin ja missä kala syö. 

Tajusin esimerkiksi auringonpaisteen ja kirkkaan kelin merkityksen kalan syöntiin, kirkkaalla kelillä kala ei syö! Tai niin luulin. Sitten ahven söikin ihan yhtä hurjana aurinkoisella kelillä ja sinne meni minun hienot teoriat.

Siinä taas opittiin kantapään kautta, että kalastuksessa ei voi koskaan tehdä varmoja olettamuksia. Ehkä jos havainnointijakso olisi vaikka tuhat vuotta, silloin voisi jo jonkunlaisia päätelmiä tehdä, mutta minä en omalla kokemuksellani uskalla sanoa enää yhtään mitään. Yksikään ihminen ei voi täysin päästä kartalle kalojen oikuista ja sehän tässä hienoa onkin, että luonnossa pääsee aina hämmästelemään uusia juttuja. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa ☺️

Välillä kalareissut ovat tyhjiä, joskus saaliina saattaa olla yksi ahven ja sitten on myös niitä napakymppireissuja, kun avanto työntää roppakaupalla ahvenia. Olen nyt lähiaikoina tehnyt neljä yhden kalan reissua ympäri Savoa. Kauimmat pilkkipaikat ovat olleet 80 kilometrin päässä ja jos päivän aikana auton mittariin tulee 160km ja kotiin tuomisina on yksi ahven, niin kyllä se alkaa olla jo aika kallista ruokaa. Mutta kuten jo aiemmin sanoin, saalis ei ole pääasia. Minulle jokainen kalareissu on elämys ja niistä voi jo vähän maksaakin.

Tehtiin pari kalaisaa reissua Nilakalle. En ole koskaan ennen käynyt sillä järvellä, mutta varmasti aion tulevaisuudessa käydä. Järvi vaikutti potentiaaliselta myös kesää ajatellen. Sain OPM:lta lainaan uuden HDS Live laitteen ja on tosi mielenkiintoista päästä ajelemaan vanhoja ja uusia paikkoja läpi Active Imaging anturin kanssa.

Meillähän on aiemmin ollut TotalScan veneen perässä, mutta uusi AI 3-in-1 on kuulemma vielä huomattavasti parempi anturi, joten en malta odottaa jäiden sulamista. Pilkitään nyt kuitenkin ensin tämä kausi loppuun ?

Nilakka on tosi suuri järvi Tervon, Keiteleen ja Pielaveden välissä. Huomasin, että kännykän karttaohjelmat eivät pitäneet siellä paikkaansa ja siksi oikeiden kalastussyvyyksien etsiminen oli hankalaa. Ensi kesänä voisi vähän käydä ajelemassa karttaa sinne, niin se helpottaisi talvella paikkojen etsimistä…

Nilakka on kirkasvetinen järvi, mutta ahven ei ollutkaan +10 metrissä, kuten olin olettanut. Ai niin, niitä oletuksiahan ei saanut tehdä. Löysimme ahventa 5-6 metristä ja näköjään niin matalassa oleilevalla ahvenella ravintokaloina ovat muutkin kuin kuoreet.

Vuosien aikana meidän saamista ahvenista varmaan 95% on ollut kuoreen syöjiä. Jos ahventen mahassa on ollut kalaa, se on lähes aina ollut kuoretta. Näin on ollut kaikilla järvillä, joilla ollaan käyty ja niitä eri järviä on paljon!

Nilakan ahventen ravintoa olivat kuoreet, ahvenet ja kiisket. Toki siihen voi vaikuttaa se, että me kalastimme ahventa niin matalasta. Kenties sieltä voi saada ahventa syvemmästäkin ja niillä ravintokaloina ovat kuore ja muikku? Kalat, jotka me saimme, sylkivät kaikkia kolmea lajia ja jännä, että jo alle 100g ahvenet söivät kalaravintoa.

Järvellä oli paljon railoja ja pilkkijät näkyivät kerääntyneen railojen läheisyyteen. Ensimmäisellä reissulla mekin löydettiin railon vierestä kalaa. Tai oikeastaan meidän mukana ollut Iisalmen Pasi löysi ?

Pasi pilkkii ilman luotainta ja pääosin morrivehkeillä. Oltiin kolmestaan liikenteessä ja jo heti aamusta hajaannuttiin eri suuntiin. Päivän mittaan sitten soiteltiin toisillemme onko kalaa löytynyt. Pasi löysi erään railon vierestä ahvenia ja yhden puhelinsoiton jälkeen Nilakan jäällä nähtiin kiitämässä kaksi potkurityyppiä lähes valon nopeutta kohti Pasia ja ahvenia. 

Se oli kyllä hyvä kalapaikka. Sain itse siitä pari 600g ja lisäksi pienempiä ahvenia. Laitettiin kaikki alle 250g ahvenet takaisin, koska sellaista 100-150g kalaa sieltä olisi tullut liikaa.

Tehtiin vielä Juhan kanssa pari muutakin reissua Nilakalle ja toinen niistä antoi taas hyvin ruokakaloja. Ahventen koko vaihteli n. 100-500g ja sillä kertaa otimme mukaan kaikki ahvenet, koska tavoitteena oli tehdä kalakukko. Harmi vaan, että ne oikeat kukkokalat olivat kadoksissa ja saatiin vain yksi kriteerit täyttävä, mutta kyllä ne hieman isompienkin ahventen ruodot uunissa pehmenevät, kun tarpeeksi kypsentää. 

Päivän kokonaissaldo oli 8kg ja se oli ihan huippureissu. Lapset eivät kyllä olleet yhtään innoissaan; ”taasko ahventa ruokana?” 

Osa ahvenista jalostui Juhan kätösissä gluteenittomaksi kalakukoksi. Kukkoon oli piilotettu myös pekonia ja se oli niin hyvää, että en ole koskaan maistanut yhtä hyvää kalakukkoa. Onneksi kalakukko oli kokoa JÄTTI, jotta siitä ehtii nautiskelemaan useita kertoja. Juha on kyllä kalakukkomestari. Alla vielä ohje, jolla Juha aina gluteenittoman kukon tekee. Kannattaa kokeilla!

Kirjoitin aikaisemmin blogiin, kun olen ollut viime syksystä asti mukana Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja Puijon Pilkin järjestämässä kalakerhossa. Kerho on tarkoitettu noin 10-16-vuotiaille lapsille ja nuorille, ja moni kerholainen käy siellä vanhempiensa kanssa. Talven aikana kerhossa on mm. askarreltu vieheitä, koska pimeät kerhoillat eivät oikein sovellu kalastukseen. Toki me käytiin matikkapilkillä helmikuussa ja silloin pimeys olikin suotavaa, mutta ahven ei taida pilkkopimeällä syödä.

Nyt kevään tultua ja valoisan ajan pidennyttyä on päästy lasten kanssa iltapilkille. Myös jäiden lähdön jälkeen valoisat illat ovat mukavaa aikaa kalastaa. Kesäaikaan ilta voi olla jopa parempaa aikaa kalan syönnin kannalta, tai mistäpä sitä tietää, olettamuksia kun ei kannata kalastuksessa tehdä ☺️

Viime viikolla oltiin isolla porukalla iltapilkillä ja kyllä keli suosi. Ja vaikka alkuun näytti siltä, että Ahti ei suosi, niin kyllä sekin sitten heltyi ja useammalla pilkkijällä oli siimat kireinä. Hienoja kokemuksia ?